Jääkiekon Pelaajayhdistys julkaisi torstaina tiedotteen, jossa se kertoi seuraavansa huolestuneena keskustelua suomalaisen jääkiekon sarjajärjestelemistä ja SM-liigasta. Tiedotteen lopussa Pelaajayhdistys ilmoitti ryhtyvänsä oikeudellisiin toimiin, jos nyt ei rakenneta yhteistyössä sellaista sarjajärjestelmää, joka ei jätä mitään epäilyksiä toiminnan lainvastaisuudelle.
Puheenjohtaja Teemu Ramstedtin mukaan oikeudelliset toimenpiteet riippuvat neuvottelupöydän tapahtumista.
– Kaikki on nyt kiinni siitä, saammeko yhteistyön aikaan kolmikantaisesti SM-liigan ja Jääkiekkoliiton kanssa. Mikäli tämä yhteistyö onnistuu ja löydämme ratkaisut, silloin lainmukaisuutta ei tarvitse enää tarkistella, Ramstedt tarkentaa MTV Urheilulle.
Uutta yleissopimusta neuvotteleva ja kahden ammattilaissarjan rakentamista tiedotteessaan ehdottanut Pelaajayhdistys on keskustellut SM-liigan kanssa viimeksi keskiviikkona. Kolmikantaneuvotteluiden alustavat tapaamiset on Ramstedtin mukaan sovittu joulukuun alkuun.
– Haluamme tehdä hyvää yhteistyötä Jääkiekkoliiton ja Liigan kanssa ja käydä aidosti kolmikantaneuvotteluja, joissa kaikkien näkemykset tulevat huomioiduiksi. Tämä laji on kuitenkin yhteinen asia kaikille osapuolille.
Pelaajayhdistyksen tiedotteen ukaasi oikeudellisista toimista viittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV).
– Asiantuntijamme ovat todenneet, että on olemassa selkeä epäily siitä, että nykyinen sarjajärjestelmä on kilpailulain vastainen, Ramstedt kiteyttää MTV Urheilulle.
Pelaajayhdistyksellä ja KKV:llä on historiansa SM-liigan kanssa. Pelaajayhdistys teki maaliskuussa 2017 KKV:lle toimenpidepyynnön Liigan osakkaiden sopimuksesta, jonka mukaan liigaseurat eivät saaneet tehdä sopimusta sellaisten pelaajien kanssa, joilla oli kauden alkaessa sopimus Jokereiden kanssa. Reilut kaksi vuotta myöhemmin KKV julkaisi päätöksensä, jonka mukaan SM-liigan ja sen seurojen oli lopetettava kielletty menettely välittömästi sen lainvastaisuuden takia.
Nyt esitettyjä väitteitä Liigan sarjajärjestelmän mahdollisista lainvastaisuuksista ei kuulla ensimmäistä kertaa. Pelaajayhdistyksen asiantuntijana tilanteessa toimii kilpailu- ja urheiluoikeuteen erikoistunut asianajaja Matti Huhtamäki. Hänen mukaansa on selvää, että Liigan nykyinen sarjajärjestelmä on kilpailulain vastainen.
Huhtamäki ottaa lähtökohdaksi aiemmin mainitun muutaman vuoden takaisen Liigan osakkaiden keskinäisen sopimuksen Jokereiden pelaajiin liittyen.
– Siinä määriteltiin tähän asiaan rinnakkaiset markkinat KKV:n toimesta ja tehdyn päätöksen perusteella on nähdäkseni täysin selvää, että pääsarjatason jääkiekko muodostaa erillisen markkinan Suomessa. Se tarkoittaa, että SM-liiga on kyseisellä markkinalla määräävässä markkina-asemassa. Käytännössä Liigalla ja liigaseuroilla on monopoli pääsarjatason kiekkoiluun. Siitä on olemassa käsittääkseni myös sopimus Liigan ja Jääkiekkoliiton välillä, johon viitattiin myös Liigan tiedotteissa lokakuussa, Huhtamäki sanoo MTV Urheilulle.
4:14
Keskeisenä ennakkotapauksena toimii myös tapaus 1990-luvulta.
– Nyt on kysymys siitä, millaisia ehtoja Liiga ja liigaseurat voivat asettaa markkinoille pääsemiseksi. Jonkinlaisia ehtoja voidaan asettaa, mutta on huomioitava, että KKV:n edeltäjä Kilpailuvirasto on ratkaissut yhden vastaavan tapauksen 1990-luvun puolivälissä koskien Koripalloliittoa ja koripallon SM-sarjaa. Sen mukaan johonkin tiettyyn sarjaan osallistumisen edellytykseksi asetettujen ehtojen tai kriteereiden on oltava kohtuulliset, läpinäkyvät (eli julkisesti tiedossa), syrjimättömät, selkeät ja kirjalliset.
– Laki on muuttunut tähän päivään tultaessa vain nimellisesti. Silloin sovelletut pykälät määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ovat samat kuin nykyisessä kilpailulaissa. Jos näitä kahta tapausta vertaa, miksi KKV tekisi erilaisen päätöksen edeltäjäänsä verrattuna paljon isommassa ja taloudellisesti merkittävämmässä lajissa?
Huhtamäen mukaan etenkin syrjimättömyys tarkoittaa sitä, ettei uusille seuroille voida asettaa ehtoja, joita Liigassa jo olevat seurat eivät ole täyttäneet.
– Julkisten tietojen perusteella nyt esitetään sellaisia ehtoja, jotka eivät ole pelkästään erilaisia kuin aiemmat, vaan myös kohtuuttomia ja käytännössä sarjanousun estäviä. Jos puhutaan yli 3,5 miljoonan euron arvoisesta liigaosakkeesta, se ei ole realismia yhdenkään Mestiksen seuran talouteen suhteutettuna.
Entistä syrjivämmiksi ehdot muuttuvat Huhtamäen mukaan, jos liigaosakkeen hinta tulisi maksaa yhdellä kertaa.
– Onko se edes millään tavalla järkevää edellyttää tällaista kynnysrahaa sarjaan päästäkseen? Jos tässä ajateltaisiin suomalaisen jääkiekkoilun etua, voisin suoralta kädeltä sanoa, että siinä ei ole mitään taloudellista eikä varsinkaan urheilullista järkeä, ja oikeudellisesti tuollaista ehtoa ei voida asettaa, koska se olisi kilpailulain vastaista. Olen yksiselitteisesti sitä mieltä.
Huhtamäki kyseenalaistaa, onko uskottavaa väittää liigaosakkeen arvon nousseen rakettimaisesti sen jälkeen, kun Jokerit ja Kiekko-Espoon edeltäjä poistuivat Liigasta.
– Vaikka näin olisikin, se herättää uudelleen kysymyksen, jos Liiga on näin kannattava ja sinne pääsisi oikeasti avoimen sarjan puitteissa, jolloin siinä olisi suora putoaja ja nousija tai laajempi karsintasarja, eihän tässä tarvittaisi silloin minkäänlaista kynnysrahaa. Kysymys on viime kädessä siitä, miten Liiga halutaan järjestää.
– Mielestäni ei ole mitään juridista perustetta – eikä siinä ole taloudellista järkeäkään – maksaa huonosti hoidetuille yrityksille useita miljoonia siitä, että eivät pärjää urheilullisesti tai taloudellisesti ja joutuvat pudottautumaan alemmalle sarjatasolle.
Huhtamäki summaa, minkä hän näkee olennaisimmaksi: SM-liigan suljettu luonne on kilpailulainvastainen KKV:n aikaisemman ratkaisukäytännön perusteella, jos sarjanousulle asetetut kriteerit ovat tavalla tai toisella uusia seuroja syrjiviä.
– Jos SM-liiga ei nyt tee sellaisia ratkaisuja, joilla on merkittävästi Liigaa avaava vaikutus, eiköhän joku tässä varmasti tee KKV:lle toimenpidepyynnön asiasta. Kysymys on oikeastaan enää siitä, kuka tai ketkä sen tekevät.