Jääkiekon SM-liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä uskoo keskiviikkona julkisuuteen tulleen uuden sarjamalliesityksen vastaavan myös suurten seurojen vaatimuksiin.
MTV Urheilu uutisoi keskiviikkona esityksestä, jonka liigahallitus oli samana päivänä toimittanut seuroille.
Marraskuun lopussa SM-liigan yhtiökokous päättää kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen perustuu 14+10 joukkueen ja toinen 12+10 joukkueen kaksitasoiseen sarjamalliin. Nykyisin 16 joukkueen Liigaa ollaan kaventamassa usean joukkueen karsintasarjoilla, jotka tulisivat käyttöön jo ensi kaudella.
SM-liiga on ollut kovan paineen kohteena sekä suurten että pienten seurojen suunnalta. Liigahallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä uskoo esityksen vastaavan esitettyihin kysymyksiin, muttei halua etukäteen spekuloida sillä, minkä vaihtoehdon taakse yhtiökokous lopulta asettuu.
– Mutta siihen kyllä uskon vahvasti, että esitys menee läpi ja saamme tarvittavat päätökset aikaan, Seppä sanoo.
SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä on myös suurseuroihin lukeutuvan Ilveksen puheenjohtaja.Tomi Natri /All Over Press
Seurat saavat nyt tutustua esitettyihin vaihtoehtoihin. Liigahallituksen jäsenet käyvät marraskuun aikana keskustelua seurojen ja näiden muodostamien ryhmittymien kanssa. Kun yhtiökokous kokoontuu kuun lopussa, asiasta pitäisi olla jo selkeä yhteinen kanta.
– Emme mene yhtiökokoukseen keskustelemaan niistä. Olemme paikalla, kun tietyt tahot kokoontuvat, esimerkiksi yksittäisten seurojen hallitukset. Niin saadaan tieto siitä, mitä seurat oikeasti asioista ajattelevat, Seppä linjaa.
Samalla muutosten kohteena on SM-liigan tapa tehdä päätöksiä. Määräenemmistön saaminen yhtiökokouksessa on ollut kankeaa, ja pienten seurojen on nähty pitävän koko sarjaa panttivankinaan torppaamalla uudistukset.
Jatkossa osa asioista saattaisi siirtyä liigahallituksen ratkaistavaksi.
– Esitys tulee hetken päästä niiltä, jotka sitä ovat vaatineetkin eli isoilta seuroilta, Seppä viittaa Tapparan, TPS:n ja HIFK:n muodostamaan ryhmittymään.
– Siitä päättäminen on sitten osakaskokouksen asia, jos hallintomallia lähdetään muuttamaan, hän arvioi.
Pudotuspelien jättitulot seuroille
Esityksessä käytiin läpi myös pudotuspelien tulonjaon uudistamista sekä Liigan media- ja vedonlyöntisopimuksen tulojen jakosuhteita.
Näistä varsinkin sarjan suurimmilla seuroilla on ollut voimakkaita mielipiteitä, jotka voivat äärimmäisessä tilanteessa johtaa jopa SM-liigan hajoamiseen. Taustalla leijuu uhka uuden sarjan perustamisesta, jonka vetäjäksi on ilmoittautunut Tapparan entisen puheenjohtajan Heikki Penttilän perustama Causabon Oy.
Aiemmin SM-liigan välieriin ja finaaleihin edenneet joukkueet ovat joutuneet antamaan loppuvaiheen lipputuloistaan suuren osan sarjan yhteiseen pottiin, josta rahaa on ositettu kaikkien pudotuspeleihin päässeiden kesken.
Uudessa esityksessä seurat maksaisivat kiinteän summan, esimerkiksi kolme euroa jokaisesta myymästään pudotuspelien pääsylipusta Liigan kulujen kattamiseksi. Loput tuotot seurat saisivat pitää itse.
– Pudotuspelien tulonjako muuttuu todella radikaalisti. Vanha malli heitetään romukoppaan eikä jatkossa jaeta kaikille seuroille toisten hankkimista rahoista, Seppä sanoo.
Tappara ja Ilves ovat maksaneet pudotuspelituotoistaan jättimäisiä summia muille seuroille. Nyt rahanjakoon on tulossa muutos.Photomotion / All Over Press
Otanta vuosien 2021–24 pudotuspeleistä paljastaa, että uudistuksesta olisivat hyötyneet vain isossa areenassa mitalipelejä pelanneet Tappara ja Ilves sekä kahdesti finaaleihin ajanjaksolla edennyt Pelicans. Muiden kohdalla muutos olisi tarkoittanut lähinnä nettosaajan roolin vaihtumista nettomaksajaksi.
Seppä kuitenkin muistuttaa, että muiden seurojen kohdalla tulonjaon muutos tarkoittaisi keskimäärin kymmenientuhansien eurojen menetyksiä. Toisaalta Tappara ja Ilves maksaisivat edelleen Liigalle huomattavasti suurimmat summat, mutta saisivat myös pitää valtaosan jättimäisistä lipputuloistaan, jos etenevät mitalipeleihin asti.
– Jos katsoo, millaisia nettomaksajia olemme viime vuosina olleet, niin meillä on ollut tulojen lisäksi pieniin seuroihin nähden jättimäiset kulutkin. Sitä pitää muuttaa, ja nyt se sitten tehdään.
Mitä Mestis-seurat saisivat?
Nykyisille Mestis-seuroille esitetään mahdollisuutta pelata kaksiportaisessa Liigassa osakkeen lunastamisen sijaan myös lisenssimaksulla. Alemmalla tasolla maksu olisi alustavien suunnitelmien mukaan noin 50 000–70 000 euroa ja ylemmällä 150 000–200 000 euroa.
Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia nykyisin Liigassa pelaavien kesken jaettavista media- ja vedonlyöntirahoista.
Samaan aikaan liigahallitus esittää, että ylemmässä sarjassa pelaavat saisivat potista huomattavasti alempaa sarjaa suuremman osan. 14 joukkueen pääsarjassa tuloista menisi 80 prosenttia ylemmälle sarjalle, 12 joukkueen mallissa 70 prosenttia.
Lisäksi alemman sarjan osuudesta valtaosa jaettaisiin kriteeriperusteisesti. Näitä kriteereitä olisivat urheilullinen menestys, olosuhteiden ja junioritoiminnan kehittäminen sekä taloudellinen kestävyys ja vakaa pohja.
Jokerit ja Joensuun Kiekko-Pojat ovat olleet vahvimmin tyrkyllä uusiksi liigaseuroiksi. Mutta pääsevätkö seurat oikeasti kiinni myös liigarahoihin?Tomi Natri /All Over Press
MTV Urheilun tavoittamat nykyiset Mestis-seurat ovat skeptisiä sen suhteen, että Liigan uusi tulonjakomalli avaisi niille parempia ansaintamahdollisuuksia. Joidenkin mielestä uudistus vain repisi taloudellisia ja sitä kautta urheilullisia eroja niin sanotun B-liigan sisälle.
– Ei se oikein sitä tee, kun ajatellaan, mitä Mestis-seurat saavat omaan kassaansa nykyisin – eivät oikeastaan mitään, Seppä vastaa.
– Tässä mallissa varsinkin alemman sarjan kärki tulee käytännössä saamaan huomattavan summan rahaa. Ei se ole kovin kaukana siitä, mitä ylemmän sarjan joukkueet saavat tasajaolla. Olemme hakeneet mallia, jossa paremmin suoriutuvat saavat suuremman osan yhteisestä tulonjaosta. Alemmallakin tasolla on mahdollisuus päästä 700 000–800 000 euron tuloihin.
Nykyisin Mestis-seurojen keskitetyt tulot jäävät alle 100 000 euroon. Uudessa mallissa takuusumma jokaiselle alemman tason seuralle olisi suunnitelmien mukaan 200 000–300 000 euroa, minkä päälle on mahdollista saada kriteeripohjaisesti useita satojatuhansia euroja lisää.
Alimmillaan tosin seuroille lisenssimaksun jälkeen käteen jäävä raha ei merkittävästi muuttuisi nykyisen Mestis-sopimuksen tuottamista rahasummista.
