Suomi-kiekko yksimielinen vain muutoksen tarpeesta – "Tuntuu, ettei kenelläkään ole hyvä olla"
All Over Press
Julkaistu 24.03.2025 08:12
MTV URHEILU-STT
Sarjajärjestelmän uudistuksesta odotetaan vastauksia monenlaisiin ongelmiin suomalaisessa jääkiekkoilussa.
– Kun kuuntelee seurojen ääntä, tuntuu, ettei kenelläkään ole hyvä olla, Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen sanoo.
Kauhanen puhui suomalaisen huippujääkiekkoilun sarjajärjestelmän uudistamisen tarpeesta ja vakuutti olevansa optimistinen uudistusten onnistumisen suhteen.
Helmikuun alussa kiekkojohtajat hyrisivät tyytyväisyyttä esitellessään helsinkiläisessä hotellissa järjestetyn tulevaisuusseminaarin tuloksia. Tulevaisuusseminaarin käytännössä yksimielisenä tuloksena oli, että suomalainen huippukiekkoilu tarvitsee rakennemuutoksen.
Mutta jo seuraava tulevaa sarjajärjestelmää koskeva uutinen muistutti, että yksimielisyys koskee muutostarvetta, ei sitä, millainen muutoksesta eli tulevaisuuden sarjajärjestelmästä nykyisissä Liigassa, Mestiksessä ja alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa pitäisi tulla.
Maaliskuun alussa tuli julki, että neljä suurseuraa – HIFK, Tappara, TPS ja nousua pääsarjaan tänä keväänä tavoitteleva Jokerit – ovat pestanneet Jarmo Kekäläisen selvittämään, mikä olisi ihanteellinen sarjajärjestelmä. Liigan puheenjohtajalle Jyrki Sepälle uutinen tuli yllätyksenä.
Hanke muistuttaa, etteivät seurojen intressit välttämättä ole yhteneväiset.
– Kaikille on selkeää, että 16 liigaseuraa on paljon ja lisäksi tulee kevään kuuma peruna Jokerit. Lisäksi seurat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Isot haluavat pysyä eurooppalaisessa huippukiekon kilpailussa mukana, kun taas pienet liigaseurat kamppailevat olemassaolostaan. Näiden välissä on keskikokoisia seuroja, johtaja Janne Aalto EY-konsulttiyhtiöstä sanoo.
Aalto on useiden vuosien ajan julkaissut analyysejä liigaseurojen tilinpäätöksistä.
"Erot aivan liian suuret"
Huippukiekkoilun uudistamisen tavoitteena on kahden ylimmän sarjaportaan saaminen sekä urheilullisesti että taloudellisesti kestävälle pohjalle. Liigaseurojen kroonisista talousvaikeuksista on uutisoitu vuosien ajan. Liiga on taloudellisesti jakautunut – Kärppien liikevaihto kaudella 2023–2024 oli yli kuusinkertainen SaiPaan ja Jukureihin verrattuna – ja liikevaihdoilla mitattuna hajonta on kasvanut kovaa vauhtia.
Tänä keväänä Liiga on pitkästä aikaa avautunut, niin että Mestiksestä voi pelaamalla nousta Liigaan. Putoamisen pelko estää sarjan hänniltä jääneitä joukkueita paikkaamasta talouttaan myymällä kesken kauden kärkipelaajiaan.
– Nykymallissa Liigan ja Mestiksen erot ovat aivan liian suuret. Jos tippuu liigasta, on suuri riski, että täysammattilaisuus tai jopa koko toiminta loppuu, Janne Aalto sanoo.
– Jos nouset Mestiksestä Liigaan aidosti pelaamalla, kesän aikana liiketoiminnan koko pitäisi kolmin-nelinkertaistaa. Hyppy on todella huima. Kiekko-Espoo onnistui siinä aika hyvin, koska heillä oli aikaa rakentaa nousua. Mestiksen kärkijoukkueen vetävät kauden läpi vajaalla miljoonalla eurolla, kun Liigassa pienimmälläkin luku on noin viisi miljoonaa euroa, Aalto jatkaa.
Laajalti levinneen käsityksen mukaan nykyinen 16 joukkueen kokoinen Liiga on liian laaja. Liigan pienentäminen merkitsisi pääsarjasta putoaville joukkueille isoa kolausta ja jääkiekkotyöpaikkojen vähenemistä, eikä Aallon mukaan ratkaisisi Liigan talousongelmia.
– Olisi hyvä tunnustaa, että muutaman seuran heittäminen pois ei kakun kokoa kasvattaisi, vaikka pelin taso nousisi. Näin monen seuran pitäminen Liigassa on nostanut jääkiekon maantieteellistä peittoa ja liigapelaajien määrää. Pelkkä joukkuemäärän leikkaaminen ei toisi sarjaan lisää rahaa, eikä se ratkaise talouskysymyksiä, Janne Aalto arvioi.
EY-konsulttiyhtiö ehdotti viime syksynä, että Liigan ja Mestiksen joukkueet voisi jakaa esimerkiksi kolmeen kahdeksan joukkueen sarjaan.
– Siinä oli taloudelliset perusteet, että sarjaportaiden välillä olisi riittävän pienet erot, jotka syntyisivät urheilusta. Niin kauan kuin nykymallin tapaan huippuammattilaiset pelaavat puoliammattilaisia vastaan, näin ei ole, Aalto sanoo.
Aalto kuvaa esitystä kolmesta kahdeksan joukkueen sarjasta keskustelunavaukseksi.
– Keskustelun pohjaksi pitäisi nostaa talous ja miettiä, mikä on mahdollista. Vaatisi tarkempaa laskentaa, montako joukkuetta olisi mukana ja mikä järjestelmä olisi kilpailukykyisin ja viihdyttävin. Nyt keskustelussa on paljon mielipiteitä ja tunnepohjaisia reaktioita, osa miettii paikallisia näkökohtia tai unelmiakin.
Aallon mukaan taloudellinen toimivuus ratkaisee myös sarjajärjestelmän urheilullisen toimivuuden.
– Urheilullinen sarja on mahdollinen vain jos se toimii myös taloudellisesti.
Talouden sakkaaminen ja aluekehitys näkyvät kaukaloissa
Liigaseurojen talousvaikeuksissa heijastuu Suomen taloudellinen kehitys.
– Ei jääkiekko missään kammiossa elä. Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen. Totta kai se heijastuu siihen, miten yrityksillä on varaa tukea seuroja ja miten seuroilla on varaa maksaa pelaajille palkkoja, Janne Aalto sanoo.
Lisäksi Suomen aluerakenne polarisoituu. Se näkyy Liigassakin.
Liigan runkosarjan tämän kauden viimeiseksi jäi mikkeliläinen Jukurit, joka teki viime vuonna 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla 700 000 euron tappion.
Mikkelin asukasluku on 2000-luvulla laskenut noin kuusi prosenttia nykyiseen 51 000:een ja työpaikkojen määrä on vähentynyt. Väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluvun lasku jatkuu.
– Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti ja siihen pyritään reagoimaan. Pienien paikkakuntien Mestis-seurat ovat paikallisesti merkittäviä tekijöitä, mutta tämä on hankala yhtälö, Sami Kauhanen sanoo.
Oireellista on, että Jarmo Kekäläisen sarjajärjestelmää selvittämään pestannut seuranelikko tulee Helsingistä, Tampereelta ja Turusta.
Urheiluvedonlyönnin aukeaminen parin vuoden sisällä myös ulkomaisille peliyhtiöille voi tuoda myös Liigaan uutta rahaa, mutta hyvin mahdollisesti sekään ei jakaudu tasaisesti isojen ja pienempien seurojen kesken. Liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä ei ole halunnut julkisesti kommentoida sitä, pyrkiikö Liiga jatkossa tekemään keskitetyn sopimuksen peliyhtiön kanssa vai voivatko seurat tehdä omia ratkaisujaan.
Taloudellisesti vahvoista seuroista Lukko ja Kärpät ovat löytäneet taloudellisen tukirangan jääkiekkoilun ulkopuolelta. Lukon omistaa siivous-, kiinteistö- ja teollisuuspalvelukonserni Contineo, joka rahoittaa jääkiekkojoukkuetta.
Kärpät puolestaan on laajentanut tulopohjaansa yritysostojen avulla musiikkifestivaali- ja ravintolatoimintaan ja tekee taloudellista voittoa, mutta Liigan suurimmasta liikevaihdosta yli puolet tulee muualta kuin jääkiekkoiluista.
– Se on ok, jos seuroilla on muuta liiketoimintaa, jolla voidaan rahoittaa jääkiekkoilua. Mutta se ei ole kestävää, että muutama yksityishenkilö kuittaa tappiot, Janne Aalto arvioi.
