Jääkiekon SM-liigan ja alempien sarjatasojen väliin on suunnitteilla karsintauudistus, joka osoittautui Ruotsissa jopa liian suosituksi.
MTV Urheilu sai keskiviikkona haltuunsa materiaalin, jonka pohjalta SM-liiga suunnittelee joukkuemääränsä vähentämistä ja siirtymistä kaksiportaiseen sarjamalliin.
Marraskuun lopun yhtiökokouksessa liigaosakkaat äänestävät kahdesta vaihtoehdosta, joista maltillisemmassa pääsarjan joukkuemäärä putoaisi 14 joukkueeseen ja radikaalimmassa 12 joukkueeseen.
Molemmissa malleissa alemman, niin ikään Liigan alaisuudessa toimivan sarjatason joukkuemääräksi on kaavailtu 10 joukkuetta, johon kuuluisivat myös nykyisen Mestiksen kärkiseurat.
Ensimmäiseksi siirtymäkaudeksi on kaavailtu tulevaa kautta 2026–27, jonka päätteeksi joukkuemäärää on tarkoitus pudottaa kahdella. Jos pääsarjassa siirrytään 12 joukkueen malliin, vastaava kahden seuran pudotus tapahtuisi myös kaudella 2027–28.
Siirtymäkausilla sarjapaikoista pelattaisiin Liigan runkosarjassa kolmen viimeisen joukkoon jääneiden ja Mestiksen voittajan välillä. Kahden ottelukierroksen sarjasta vain voittaja selviytyisi seuraavaksi kaudeksi Liigaan.
Karsintoihin epätasaisista lähtökohdista?
Uudistuksella on haettu tasoitusta kahden ylimmän sarjaportaan välille, mutta Mestiksen voittajan näkökulmasta nouseminen vain vaikeutuisi siirtymäkausien aikana.
Nykyisin nousua hakevan on voitettava yksi Liiga-seura paras seitsemästä -sarjassa, mutta suunnitellussa karsintasarjassa sen olisi kammettava itsensä voittajaksi kolmea Liiga-seuraa vastaan.
SM-liigaan ehdotetut karsintamallit:
Siirtymäkausilla 2026–27 ja mahdollisesti 2027–28 Liigasta putoaisi vähintään kaksi seuraa karsintasarjassa, johon osallistuisivat Liigan kolme viimeistä ja Mestiksen voittaja. Vain karsintasarjan ykkönen pelaisi seuraavalla kaudella Liigassa.
Siirtymäkausien jälkeen joko 14 tai 12 joukkueen ylemmästä sarjasta kaksi viimeistä sekä 10 joukkueen alemmasta sarjasta neljä parasta pelaisivat kuuden joukkueen karsintasarjan. Sarjan kaksi parasta pääsisi seuraavaksi kaudeksi ylempään sarjaan.
Samat karsintajärjestelmät ovat suunnitteilla myös Mestiksen/alemman sarjan ja kolmannen sarjatason välille eli nykyisen Suomi-sarjan välille.
Myös suora putoaminen ja sarjanousu ovat yhä vaihtoehtoina tuleville vuosille.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Juhamatti Aaltosen edustama Jokerit kamppaili keväällä 2025 vaikeassa tilanteessa Pelicansia vastaan SM-liigaan nousemisesta. Pelicans vei ottelusarjan voitoin 4–1.Tomi Natri /All Over Press
Tätä ennen nousijakandidaatin on hoidettava myös aiemmasta hieman typistetyt, neljän joukkueen Mestis-pudotuspelit, jotka koostuvat välierä- ja finaalivaiheesta. SM-liigan viimeisten välillä ei järjestettäisi nykyisen kaltaista playout-sarjaa, vaan karsintoihin joutuvat valikoituisivat suoraan runkosarjan perusteella.
Karsinnan kaksinkertaisella sarjaohjelmalla pyritään tasoittamaan eroja joukkueiden valmistautumisessa. Mestiksen runkosarjan on lisäksi suunniteltu päättyvän noin kaksi ja puoli viikkoa ennen Liigan runkosarjan loppua.
Tilanteen vaikeutta kuvastaa, että tämänhetkisillä sarjatilanteilla Mestis-ykkösen IPK:n tulisi siis kellistää karsinnoissa Pelicans, Sport ja HIFK.
Mallina liian suosittu Kvalserien
Siirtymäkausien jälkeen SM-liigassa on suunnitelmien mukaan tarkoitus pelata kahden sarjatason välillä karsintasarja, johon osallistuisi ylemmän sarjan kaksi heikointa ja alemman sarjan neljä parasta.
Tässä vaiheessa puntit ylemmän sarjan kanssa tasoittuisivat, sillä kaksi alemman sarjan runkosarjan parasta etenisivät suoraan karsintasarjaan ja pääsisivät siihen jopa ylemmän sarjan viimeisiä paremmin levänneinä. Alemman sarjan mestariksi kruunattaisiin runkosarjan voittaja.
Loput alemmalta tasolta karsintaan ponnistavat on määrä ratkaista sijoille 3–6 runkosarjassa päätyneiden pudotuspelisarjoilla, jotka pelataan paras viidestä -menetelmällä.
Tämäntapainen formaatti hieman eri tavoin muunneltuna on ollut 2000-luvun mittaan käytössä Ruotsissa, jossa hallit pullistelivat väkeä joukkueiden pelatessa kuvainnollisesti elämästä ja kuolemasta.
– Kvalserien oli Ruotsissa erittäin suosittu. Se vissiin lopetettiinkin vähän sen takia, että se meinasi olla suositumpi kuin Elitserienin (nykyisen SHL:n) playoffsit, MTV Urheilun asiantuntija Juhamatti Aaltonen heitti syyskuun lopun Liigaviikko-ohjelmassa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Ruotsissa on nykyisin käytössä suora nousu ja putoaminen SHL:n ja HockeyAllsvenskanin välillä. Keväällä 2025 tukholmalainen Djurgården palasi SHL:ään ikimuistoisessa nousufinaalissa paikallisvastustajaansa AIK:ta vastaan.SPA | Swedish Press Agency
Ainoaksi vaihtoehdoksi tälle 2+4 joukkueen karsintasarjalle Liigan strategiatyöryhmä esittää suoraa nousua ja putoamista kahden sarjatason välillä. Tämäkään ei siis ole vielä täysin poissuljettu vaihtoehto.
Suoran putoamisen ja sarjanousun malli on nykyisin käytössä Ruotsissa. SM-liigan selvityksen mukaan tämä on aiheuttanut suurta taloudellista riskinottoa sekä SHL:n häntäpäässä putoamisen välttämiseksi että HockeyAllsvenskanin kärkipäässä nousun varmistamiseksi.
– Ruotsissa SHL tasoittunut suoran putoamisen myötä – kukaan ei halua hävitä. Toisaalta Hockeyallsvenskanissa kärki ylipanostaa, mahdollisesti suoran nousumahdollisuuden takia, mikä epätasoittaa sarjaa, Liigan seuroilleen lähettämässä materiaalissa todetaan.
Myös toisen ja kolmannen sarjatason välille on suunnitteilla samanlainen karsintamalli. Mestiksen joukkuemäärä olisi niin ikään vähenemässä, mikä toteutettaisiin siirtymäkausilla samalla tapaan 1+3 joukkueen karsintasarjalla. Siirtymän jälkeen sarjapaikoista pelattaisiin 2+4 joukkueen karsinnoilla.
Esitetyt mallit ovat Liigan strategiatyöryhmän ehdotuksia, joista osakasseurat keskustelevat ennen asiasta päättävää marraskuun lopun yhtiökokousta. Esityksessä on jätetty ovi auki myös pienemmille, esimerkiksi kahden tai neljän joukkueen karsintasarjoille.
