Skinnari: Alv on tupo-kysymys

Skinnarin mukaan Suomen hallitus odottaa tuponeuvottelujen lisäksi EU:n Luxemburgin huippukokouksen tuloksia ennen kuin tekee ratkaisuja ravintolaruuan arvonlisäveron alentamisesta. Skinnarin mukaan hallitus ei ole hylännyt hanketta, joka merkitsisi ravintoloiden ja mm. työpaikkaruokailun alv:n laskemista nykyisestä 22 prosentista 17 prosenttiin.

Hanke vähentäisi valtion verotuloja 400 miljoonaa markkaa. Alennuksen on laskettu mm. lisäävän työllisyyttä niin, että loppujen lopuksi miinusta tulisi valtiontalouteen vain 200 miljoonaa markkaa.
EU:n komissio esitti pari päivää sitten kokeilua, jossa tiettyjen paikallisten, työllistävien palvelujen arvonlisäveroa alennettaisiin kolmeksi vuodeksi. Suomessa se mahdollistaisi mm. kaikenlaisen korjaustoiminnan, paitsi autokorjaamojen, sekä parturien ja kampaamojen, kotiavun, pesuloiden jne. arvonlisäveron alentamisen kahdeksaan prosenttiin. Esimerkiksi tukanleikkuusta maksetaan nyt 22 prosentin vero.

Skinnarin mielestä olisi hyvä, että Suomi olisi kokeilussa mukana. Hän sanoi, että Suomen työllisyyden parantaminen vaatisi sysäyksiä, koska kyse on myös psykologisista kysymyksistä.
Arvonlisäveron alentaminen saattaisi merkitä sitä, että tupon yhteyteen kaivatut tuloveron alennukset jäisivät pienemmiksi tai niitä ei toteutettaisi lainkaan. Skinnari ei halunnut ottaa asiaan kantaa, vaan piti kaikkea mahdollisena tuloneuvotteluissa.

EIB:ltä rahoitusta työllisyyden hyväksi

Skinnari kävi Brysselissä keskustelemassa mm. Euroopan investointipankin EIB:n toiminnasta. Hän on Suomen edustaja pankin hallintoneuvostossa. EIB on EU:n rahoituslaitos, jonka tehtävänä on myöntää pitkäaikaisia lainoja, joilla edistetään jäsenmaiden yhdentymistä ja tasapainoista kehitystä.
Kesäkuussa pidetty Amsterdamin huippukokous antoi EIB:n tehtäväksi edistää myös työllisyyttä. Skinnarin mukaan keskusteluissa oli esillä rahoitettavien kohteiden valikoiman laajentaminen mm. koulutus- ja sosiaalialoille sekä pienyrityksiin. Tähän saakka EIB on myöntänyt Suomeen lainoja maantie- ja rautatiehankkeisiin sekä mm. monitoimijäänmurtajan hankkimiseen.

Skinnarin mukaan EIB:n lainoissa on kyse niin suurista rahoista, että esimerkiksi yksi kaupunki Suomessa on liian pieni vastaanottamaan niitä. Skinnari aikookin keskustella Suomen 10 suurimman kaupungin kaupunginjohtajan kanssa kaupunkien välisestä yhteistyöstä.
Suomi on saanut EIB:ltä lainoja kaikkiaan noin viisi miljardia markkaa.
(STT)