Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yritti perjantaisella manööverillään, hallituksen erolla, saada uskollisimmat kannattajansa kammettua vaaliuurnille tilanteessa, jossa keskustan gallupmenestys kyntää alamaissa.
Näin arvioivat erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
– Varmasti keskusta pyrkii tällä ratkaisulla puhuttelemaan omia ydinkannattajiaan, jotka ehkä pohtivat, että tohtiiko keskustaa enää äänestää, sanoo Karimäki.
Karimäen mukaan keskustan kannattajille halutaan osoittaa, että puolue edelleen tunnustaa tekemänsä virheet ja kantaa vastuun niistä. Kuten Sipilä asian ilmaisi: tulos (sote) tai ulos.
Grönlund uskoo Sipilän sanoihin, mutta toteaa kuitenkin että Sipilän "ulos" tuli melko myöhään. Tämä voi syödä uskottavuutta monen äänestäjän silmissä, sanoo Karimäki.
– Hallitus on istunut neljä vuotta, ja viimeisen viiden viikon aikana tehdään tällainen johtopäätös vastuunkannon nimissä, Karimäki toteaa.
Perjantaina kaatuneesta sotesta löytyi perustuslaillisia ongelmia jo viime kesänä.
Epävarmoja äänestäjiä ei lämmitä, oppositio repii ilon irti
Epävarmoja ja liikkuvia äänestäjiä Sipilän veto voi kuitenkin karkottaa, sanoo Grönlund. Gallup-lukujen valossa pääministeri on ilmeisesti päätynyt ratkaisuunsa epätoivon vallassa, tutkija arvioi.
– Jonkin sortin maailmanennätys on, että tällaisessa talous- ja työllisyystilanteessa hallituspuolueiden kannatus on näin alhainen.
Hallituspuolueilla oli uusimmassa Ylen gallupissa noin 32 prosentin kannatus.
– Onhan se jäätävän alhainen lukema, luonnehtii puolestaan poliittisen historian professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.
Karimäki uskoo, että hallituksen veto sataa enemmän opposition laariin ja oppositio repii soten kaatumisesta ja hallituksen erosta kaiken hyödyn irti.
– He pyrkivät osoittamaan, että tämä on ollut hirvittävän pitkään nähtävissä.
Keskustan ja kokoomuksella nyt kaikki vaaliaseet valikoimissa
Eronnut hallitus jatkaa toimitusministeristönä, mutta käytännössä uusia avauksia ei tule.
Sillä ei kuitenkaan ole juuri käytännön merkitystä, koska eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen koittavat jo huhtikuussa.
Erolla on kuitenkin se merkitys, että keskusta voi Karimäen mukaan entistä paremmin suunnata kaikki vaalitaistelun aseet myös kokoomusta vastaan, koska se ei enää ole hallituskumppani.
– Verrattuna siihen, että hallitus olisi jatkanut normaalisti, tullaan näkemään huomattavasti kiivaampi vaalikamppailu varsinkin päähallituspuolueiden kokoomuksen ja keskustan välillä.
Grönlund ei usko, että kokoomus ja keskusta istuvat molemmat seuraavassa hallituksessa.
Eropäätös poikkeuksellinen, mutta niin on ollut hallituskausikin
Ylipäätään tutkijat pitävät Sipilän eropäätöstä poikkeuksellisena, mutta sellainen on ollut hallituskausikin.
– Kaiken kaikkiaan jos ajattelee kulunutta neljää vuotta, on siihen mahtunut niin poikkeuksellisia tapahtumia ja erikoisuuksia, että jonkinlaisessa käymistilassa Suomen poliittinen järjestelmä on, Jokisipilä sanoo.
Merkillepantavaa erossa oli se, että se oli leimallisesti Sipilän.
Sipilä puhui eropuheessaan huomattavan paljon minä-muodossa, ei meistä hallituksena, Karimäki huomauttaa.
– Minusta on todella outoa, jos tällaisen koalitiohallituksen pääministeri, joka johtaa tiimiä, kokee että hän yksin tekee tällaisia päätöksiä. Kyllähän sen pitäisi olla yhteinen päätös, Grönlund sanoo.