Sihvonen: SM-liigakauden vallanjakoa horjuttavat hetket käsillä, joitain kuumottaa syystäkin – "Kerralla kaikkien aikojen suonenveto"

Montreal Canadiens kutsui Ässien NHL-laina Jesperi Kotkaniemen omaan vahvuuteensa NHL-leiriä silmällä pitäen. Kotkanniemi oli NHL:n mittapuulla meritoitunein NHL:n lainapelaaja, joka SM-liigassa on nähty kuluvalla sesongilla. Ja kuinka ollakaan, näin ulkopuolisen silmin, hänestä taisi olla eniten haittaa seuralleen.

LUE MYÖS: NHL-seurojen liikkeet nyt täysi mysteeri SM-liigan urheilujohtajille – HIFK:n Tobias Salmelainen ennakoi yllätyskäännettä: "Ainakin puhetta on ollut"

Kotkaniemellä oli aluksi – tämä on aivan normaalia – pelillisiä vaikeuksia maailman taktisimmassa liigassa, jossa puolustukset on organisoitu niin, että yksi vastaan yksi kamppailulle on puolustavalla osapuolella vielä varmistava pelaaja puolustamassa. Aluksi Kotkaniemi selvästi vain treenautti itseään NHL:ää varten, mikä oli osasyy sille, että Ässät kyykkäsi hetkeksi pahemman kerran. Aivan viimeisissä peleissään Kotkanniemestä oli sentään apua joukkueelleen.

Toinen nimekäs joukkuettaan heikosti auttanut laina, tosin hieman erilainen ”laina”, on ollut Kärppien Jesse Puljujärvi. Mutta kuten viikko sitten vastaavassa kolumnissani osoitin, Puljujärven heikot suoritukset menevät enemmän päävalmentaja Mikko Mannerin pelikirjan kuin Puljujärven pelaamisen piikkiin.

Ehkä Ässille olisi ollut tuonnempana isokin hyöty Kotkaniemestä, mutta oletan päävalmentaja Ari-Pekka Selinin huokaisevan tässä kohtaa, kun joukkue pääsee palaamaan kauden alun juurilleen ilman suurin otsikoin patapaitaan piipahtanutta Kotkaniemeä.

Sen sijaan Puljujärvi on kova menetys Kärpille, jahka hän jättää seuran ehkä piankin. On sanottava ’ehkä piankin’, sillä täyttä varmuuttahan vielä ei ole mistään NHL:n alkamisesta eikä etenkään siitä, ketkä nyt Euroopan sarjoissa pelaavista NHL:n lainapelaajista saavat kutsun vaihtaa meren tuolle puolen. Rapiat kaksi kautta Puljujärvi on ollut oululaisten ja melkeinpä koko SM-liigan paras pelaaja.

Sikäli Kärpät oli nyt kaukaa viisas, että tuore ja tuttu hankinta Juhamatti Aaltonen on sijoitettavissa Puljujärven paikalle oululaisten ykkösvitjaan.

Merkittävimmin NHL-lainojensa varassa kärkijoukkueista ovat tähän asti olleet Ilves ja HIFK, etenkin Ilves.

Näköala, jossa Ilves menettäisi koko nivaskansa – Lukas Dostal, Juuso Välimäki, Lassi Thomson, Barrett Hayton, Joona Koppanen, Matias Maccelli, Arttu Ruotsalainen – lainoja, olisihan se kerralla kaikkien aikojen suonenveto. Etenkin sentteriosasto menisi totaalisesti uusiksi, mutta myös SM-liigan parasta maalivahtia Dostalia tulisi ikävä, samoin sarjan tähän mennessä ehkä parasta pakkia Välimäkeä.

Toisaalta Ilves-johto on pelannut tietoisen riskin päälle, ja ainakin näissä seikoissa onnistuen: myös sarjan alussa hankitut pisteet lasketaan sarjataulukkoon; kauden alun voittava ilmapiiri on tarttunut liki kaikkiin pelaajiin, joten pienemmissä rooleissa pelanneet pelaajat voivat hyvinkin kasvaa ainakin jossain määrin, jos peliaika lisääntyy; ja eritoten, tällä huikealla kokoonpanolla on ollut mahdollista pelata onnistuneesti muista poikkeavaa pelitapaa, jonka kutsumanimi on puoleltani puoliksi organisoitu luisteluflow-lätkä.

Vaan kuitenkin ja kaikitenkin, jos oikein iso NHL-käsi käy Ilveksen pakalla, voidaan Ilveksen kerrointa nostaa huomattavasti, mitä tulee odotuksiin kevään mitalipeleistä.

Myös HIFK:n hyökkääjäosasto – liipaisemalla ovat laatupelaajat: Emil Bemström, Otto Koivula, Joona Luoto ja Antti Suomela – on menossa mukkelis makkelis. Joskin päävalmentaja Jarno Pikkarainen esikuntineen on osoittanut hyviä hoksottimia sijoittelemalla Bemströmiä, Koivulaa, Luotoa ja Suomelaa jonkun verran pelaamaan keskenään siten, että jos heidät menetetään, on muihin vitjoihin muodostunut varmemmin pysyvää permanenttia. Vaikka HIFK:n hyökkääjien nimilista on muutoinkin kaikkineen pitkähkö, kova isku on luvassa, jos kolmekin neljästä mainitusta lähtee menemään.

Myös Pelicans, jonka huikea startti on ollut minulle yllätys minut ja asiantuntijuuteni miltei nolaten, on jonkin verran lainapelaajiensa varassa. Lahtelaiset pitäisivät varsin mielellään kauden loppuun asti riveissään puolustaja Oskari Laaksosen ja eritoten hyökkääjä Ryan Laschin.

Kärkikahinoiden joukkue KooKoo ei ole lainojen varassa. Jos olen oikein ymmärtänyt, Kasper Björkqvist pelaa koko kauden Kouvolassa, samoin maalivahti Victor Brattström. Tässä katsannossa KooKoon pullat ovat hyvin uunissa, sen selusta on kunnossa, tapahtui Pohjois-Amerikan suunnalla mitä tahansa.

KooKoon kanssa samaan kastiin kuuluu Tappara. Tampereen pitkän linjan ykkösseurassa ei olla ollenkaan lainojen armoilla. Tämä yhdistettynä siihen, että päävalmentaja Jussi Tapola näyttää ottavan lakin nöyrästi kouraansa, mitä tulee pelitapaan liittyviin hömpötyksiin, tekee Tapparasta hiljalleen peliotettaan vahvistavan joukkueen. Oikeastaan Tapparan strategia panee kysymään: kummassa ollaan oltu viisaampia, Tapparassa vai Ilveksessä?

Hieman laskusuhdannetta juuri nyt pelaavan KalPan kokoonpano saattaa kokea jopa suuremman iskun, miltä päälle päin näyttää, jos kuopiolaiset menettävät lainansa puolustaja Otto Leskisen ja hyökkääjä Eetu Luostarisen. KalPan pelaajarungon tasalaatuisuus on joukkueelle sekä vahvuus että heikkous. Se kääntynee heikkoudeksi Leskisen ja Luostarisen lähtiessä.

SM-liigan tämän hetken ykkösjoukkue Lukko saattaa menettää lainansa, taitopakki Ville Heinola ja maalitykki Aleksi Saarelan. Heinolan on kiistatta paha menetys Pekka Virralle, jonka pelitapapuolustajiin Heinola kuuluu. Mitä Saarelaan tulee, hän ei ole kai kuitenkaan lähdössä Pohjois-Amerikkaan, vaan pelaa koko kauden Lukossa. Näin päättelin, kun setvin tuonnottain Jukka Jalosen kanssa Leijonien kokoonpanoa Karjala-turnaukseen.

Yhteenvetona sanon, että voimasuhteet ovat todellakin liikahtamassa SM-liigassa sitä mukaa, mitä enemmän lainapelaajat hyvästelevät seurojaan.

Ilvestä ja HIFK:ta kuumottaa. Tappara ei ole moksiskaan. KooKoota ei hetkauta. Lukko selvinnee kuivin nahoin. Kärpät potee muita asioita.