Sihvonen: Leijonissa kaksi onnistujaa ylitse muiden – "Miksei hän pelaa NHL:ssä?"

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kommentoi Leijonat-pelaajien otteita Karjala-turnauksen ensimmäisessä ottelussa Venäjää vastaan, jonka Suomi onnistui voittamaan maalein 4-3.

Ensinnäkin, Venäjä oli todella hyvä Suomea vastaan Karjala-turnauksen ensimmäisessä ottelussaan. Venäjä asetti sekä Leijonille joukkueena että jokaiselle Suomen pelaajalle napakan tasomittarin.

Ennen muuta Venäjä puolusti todella hyvin, hyökkäsi paikan tullen nopeasti vastaan koko viisikon voimin ja oli vaarallinen hyökkäysalueen hyökkäyspelissään. Näin kurinalaisesti joukkueena pelaavat taitavat venäläiset ovat ylipäätään hankalasti voitettavissa, ja lisäksi pelitilannekohtainen vaatimustaso per pelaaja, puolin ja toisin, oli korkea.

Leijonien ykköspelaajat ylitse muiden olivat laituri Harri Pesonen ja puolustaja Mikko Lehtonen.

Lehtonen pelaa tasolla, joka panee miettimään, miksei hän pelaa NHL:ssä. Lehtonen repertoaari tehdä peliä on todella laaja. Joko hän syöttää nopeasti tai liikkuu terävästi kiekon kanssa parempaan asemaan sieltä syöttääkseen; tai hän kykenee tarvittaessa kuljettamaan kiekkoa niin etäälle, että kerta kaikkiaan molempien joukkueiden viisikot joutuvat asemoitumana aivan uuteen muotoon.

Ylivoimalla Lehtosen peli on taidetta. Takakolmio Sakari Mannisen ja Jesse Puljujärven kanssa toimi hienosti. Lehtonen oli omaksunut välittömästi Kärpät-kuvion, jossa hän kisuttaa vastustajan neliön kärkipelaajaa sivuun ja antaa kiekon takaisin tekopaikkaan pienellä lenkillä luistelleelle Puljujärvelle. Ennustan, että tästä kombinaatiosta vielä verkko kihahtaa tässä turnauksessa.

Kun tämä takakolmioporukka täydennetään kuvion rauhoitusvaiheessa aivan upeaa työtä tehneillä ja vastustajan maalinedustaa hämmentäneillä Pesosella ja Niko Ojamäellä, koossa on EHT-tasolle liki täydellinen ylivoimanyrkki.

Pesonen oli todella vahva jo viime kevään MM-kisoissa monipuolisen yleispelaajan roolissaan, mutta aivan kuin hän olisi ottanut siitä vielä askelen, kaksi eteenpäin. Kaksi maalia sieltä venäläisten kolossipakkien nokan edestä ja seasta oli kova juttu, mutta vähintäänkin yhtä suvereenia oli Pesosen tämän tästä voittamat yksi vastaan yksi -haastot ynnä yhteispeli ja apu Puljujärvelle. 

Juttu jatkuu videon alla. 


Puljujärvi pelasi varsin hyvin. Häneenhän monet katseet kohdistuivat jo ennen ottelua. Puljujärvi onnistui etenkin siinä, mitä peräänkuulutin häneltä kuluvan viikon alussa Tulosruudussa: peruspelissä eli olemalla osana viisikkonsa syöttöketjuja, pelaamalla tarvittaessa kiekot syvälle, palauttamalla välillä pelivälinettä alaspäin pakeille ja niin edelleen.

Jukka Jalosen pelikirjan yksilöä tukeva osa on siinä, että ensin aivan yksinkertaisimmat peruspeliteot ja niissä onnistumiset johtavat vaivihkaiseen mutta väistämättömään itseluottamuksen kasvuun, ja sen jälkeen pelaaja voi luottavaisemmin kokeilla onnistua omissa erikoisjutuissaan. Oikeastaan tähän kaavaan pystyi Venäjää vastaan suurin osa Leijonien pelaajista kiinnittymään. Venäjä kaatui, koska riittävän moni pelaaja suoritti omaa peliään ja ruutuaan riittävän laadukkaasti.

Ensikertalainen, puolustaja Petteri Nikkilä oli äityä ottelun alusta jopa supersuoritukseen, kunnes toiseen erään tuli muutamia syöttöhasseja, jotka pakottivat myös Nikkilän palaamaan ja turvaamaan yksinkertaiseen peruspelaamiseen varsin onnistuneesti. Tämäkin on pelaajalle tarjolla oleva kaava Jalosen, Antti Pennasen ja Mikko Mannerin leijonalätkässä.

Pelikirjaa ei tulekaan mieltää pelkästään jonain pelikuvioiden potpurina, on se sitäkin, mutta ennen muuta se on pelaajien mentaalinen tuki ja sitä mukaa joukkuehengen luoja.


Lue myös:

    Uusimmat