Sadat tuhannet pyrkivät pois Venäjältä – sodasta kieltäytyvät eivät ole oikeutettuja humanitääriseen suojeluun, arvioi asiantuntija

Brittitiedustelun mukaan Venäjän osittaisen liikekannallepanon ensimmäiset erät ovat saapuneet sotilastukikohtiin. Samalla ainakin 260 000 miestä on paennut Venäjältä, uutisoi riippumaton venäläislehti Novaja Gazeta.

Lue lisää: Tuoreimmat tiedot sodasta

Venäjän uskotaan sulkevan maansa rajat jo keskiviikkona, mutta Kremlin mukaan päätöksiä rajojen sulkemisesta ei ole tehty.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorinMartti Koskenniemenmukaan maasta poistumisen kielto ei vaikuttaisi oikeudellisesti siihen, miten venäläisiin suhtaudutaan Suomessa.

– Mahdollisesti poliittisessa mielessä, mutta oikeudellisesti ei. Tämän maastapoistumiskiellon toteuttavat Venäjän viranomaiset, eikä suomalaisilla rajaviranomaisilla ole sen kanssa mitään tekemistä, Koskenniemi sanoo.

Myöskään turvapaikkaa ei lähtökohtaisesti myönnetä sillä perusteella, että hakija olisi vaarassa joutua rintamalle hyökkäyssotaan. Vaikutusta on kuitenkin sillä, minkälainen rangaistus aseistakieltäytyjää uhkaa.

– Kaikki valtiot rankaisevat aseistakieltäytyjiä varsinkin sodan aikana, mutta jos tämä rankaisu on jollain tavalla aivan kohtuuton, sillä ei ole mitään yhteyttä venäläiseen oikeusjärjestykseen tai oikeustajua muulla tavoin, niin ei ole mahdotonta, että uhkaavaa rangaistusta tulisi yksittäistapauksessa pitää poliittisen vainon ilmentymänä, jolloin siis pakolaisaseman edellytykset täyttyisivät, Koskenniemi kertoo.

Lue lisää: Lukashenka Putinille Venäjältä lähtevistä: "Anna heidän paeta" – vaikka koko Eurooppa kuohuu sodasta, Putin halusi puhua kollegalleen lannoitteista

Lumekansanäänestykset päättyvät tiistaina

Venäjän orkestroimat kansanäänestykset valtaamillaan alueilla Ukrainassa päättyvät puolestaan huomenna tiistaina. Kansanäänestyksiä Donetskissa, Luhanskissa, Hersonissa ja Zaporizhzhjassa pidetään kansainvälisen oikeuden ja Ukrainan lakien mukaan laittomina.

– Venäjän eri tilanteissa esittämät perustelut ovat olleet oikeudellisesta näkökulmasta täysin älyttömiä, ja niitä on vaikea ottaa vakavasti. Uskon, että Venäjän tarkoituksena ei olekaan, että ulkomailla otettaisiin vakavasti. Ne täyttävät jonkinlaista selittämisen tarvetta kotimaahan päin, Koskenniemi sanoo.

Uutistoimistojen mukaan aseistautuneet venäläisjoukot ovat kiertäneet viikonloppuna ovelta ovelle keräämässä äänestyslipukkeita Ukrainalta valtatuilla alueilla.

– Siinä konepistoolin edessä äänestetään. Tämähän on aivan teatteria. Toivon, että kukaan ei ota sitä vakavasti, Koskenniemi sanoo.

Katso video: Valvontakamera näyttää, kuinka aseistetut venäläissotilaat keräävät ääniä siviileiltä

Äänestyksien seurauksia ei tule vähätellä

Tilanne Donetskissa, Luhanskissa, Hersonissa ja Zaporizhzhjassa muistuttaa Koskenniemen mukaan paitsi Krimin kansanäänestystä vuodelta 2014 myös Kosovon itsenäistymistä vuonna 2008.

– Kosovon itsenäisyyttä järjestäessään länsi moninkertaisesti astui Venäjän ja ennen kaikkea Venäjän liittolaisen Serbian varpaille. Tapa, jolla Kosovon itsenäisyys on tunnustettu, tuntui Venäjän näkökulmasta mahdollistavan ja legitimoivan ennen kaikkea Krimin, mutta myös tätä myöhempää hyökkäyssotaa, Koskenniemi huomauttaa.

Vaikka nyt Ukrainassa pidettävien kansanäänestyksien tuloksia ei hyväksyttäisi kansainvälisesti, ei niiden seurauksia sovi vähätellä.

– Tämä tulee idioottimaisemmaksi päivä päivältä, mutta se ei vie asian traagisuutta pois. Jos nyt Venäjä katsoo, että yhtäkkiä Ukraina on hyökännyt Venäjän alueelle, silloin tietysti uhka esimerkiksi ydinaseiden käytöstä lisääntyy, mutta en osaa arvioida, miten paljon, Koskenniemi sanoo.

Lue myös: Suomen entinen tiedustelupäällikkö: "Putin on valmis uhraamaan Luhanskin ja Donetskia pitääkseen Hersonin"