Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Parosen mukaan Ukrainan nopeaa etenemistä ja hyvää sotilasmenestystä Itä-Ukrainassa viime viikkoina selittää kaksi tekijää: Venäjän asevoimien miehistöpula ja Ukrainan asevoimien ylivertaiset tiedustelutiedot ja paikallistuntemus.
Ukrainan joukot valtasivat lauantaina takaisin strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin, joka on liikenteen solmukohta. Sunnuntaina ja maanantaina joukot valtasivat pienempiä alueita Donetskin ja Luhanskin hallintoalueilla. Tänään on raportoitu Ukrainan etenemisestä Hersonin alueella.
– Menestys on kiinni siitä, että Ukrainalla on tuolta alueelta merkittävä tietoylivoima. Venäläisiä joukkoja ei ole pystytty ryhmittämään tuolle alueelle niin paljon, että ne pystyisivät tekemään merkittävää vastarintaa.
– Maasto antaisi mahdollisuuden tälle, koska kyseessä on vesistölinjojen halkoma alue. Tällaiselle vesistölinjalle voitaisiin rakentaa helpostikin puolustuslinja, mutta Venäjä ei ole kyennyt sellaiseen, vaan aloite on pysynyt Ukrainalla, Maanpuolustuskorkeakoulun Paronen sanoo MTV:n haastattelussa.
Venäjän rintama sortui jo aiemmin Koillis-Ukrainassa Harkovan alueella. Syy siihen on selvä.
– Yksinkertaisesti venäläisiä joukkoja ei ole tarpeeksi rintamakilometriä kohden. Tappioita on ollut paljon. Alueelta on jouduttu myös keskittämään kesän aikana joukkoja etelään Hersonin suntaan ja Donetskin alueen suuntaan, Paronen sanoo.
Miehistöpula on seurausta siitä, että osittainen liikekannallepano ei ole vielä ehtinyt tuottaa sotilaita rintamalle. Brittitiedustelun mukaan liikekannallepano ei ole sujunut Venäjän johdon toivomalla tavalla.
Ukrainan tiedustelutiedot ylivertaisia
Parosen mukaan Ukrainan menestys idässä johtuu keskeisiltä osin tietoylivoimasta.
– Ukrainalaiset todennäköisesti tietävät verraten tarkasti, missä Venäjän komentopaikat, tykistön ryhmitykset, tuliasemat, huoltokeskukset ja tärkeät liikenteen solmukohdat sijaitsevat.
– Komentopaikkoja ja tykistön ryhmityksiä vastaan pystytään koko ajan käyttämään läntisen tuen tuottamaa pitkän kantaman aseistusta. Ukraina hyödyntää myös nopealla liikkeellä etenemistä. Tämä on ollut hyvä resepti viimeisen reilun kuukauden aikana ukrainalaisille.
Etelässä Hersonin suunnalla Ukraina on edennyt hitammin. Syy on Parosen mukaan se, että Venäjä on keskittynyt puolustamaan erityisesti eteläisiä alueita.
– Venäjä on kyennyt ryhmittäytymään sinne ja he pitävät kiinni asemistaan.
"Osittaisuus loistaa poissaolollaan"
Kun liikekannallepano julistettiin, tavoittena oli saada 300 000 uutta sotilasta Ukrainan sotaan. Presidentti Vladimir Putin kutsui puheessaan liikekannallepanoa osittaiseksi.
– Tämä 300 000 oli yksi luku, josta puhuttiin. Sitten kun varsinaiset toimeenpanevat käskyt tulivat, niissä ei ollut havaittavissa mitään ositteisuutta. Osittaisuus loistaa poissaolollaan terminä. 300 000 on eräänläinen vähimmäismäärä, jota tämä operaatio tarvitsisi.
– 300 000 on varmasti aika optimistinen arvio. Jää nähtäväksi, saavutetaanko sitä, Paronen sanoo.
Liikekannallepanon julistamisen jälkeen satoja tuhansia ihmisiä on siirtyt pois Venäjältä, suurin osa ilmeisesti Armeniaan, Georgiaan ja Kazakstaniin. Se kertoo suurista ongelmista liikekannallepanon toteuttamisessa.
– Nämä Venäjältä lähteneet nuoret miehet ovat vain jäävuoren huippu. Me emme edes tiedä kaikkia ongelmia, joita liikekannallepanossa on. Jonkinlaisia viitteitä saamme tv-kuvista siitä pakkovaltisuudesta jolla liikekannallepanoa pannaan toimeen ja samalla vaiennetaan sitä vastustavia mielenosoituksia.
Lue myös: Sotahistorian tutkija venäläisjoukkojen tilanteesta Hersonissa: "Venäjällä tänään todella, todella huono päivä" – MTV seuraa sotaa
Brittitiedustelun tietojen mukaan Venäjällä on vaikeuksia saada rekrytoitua sotilaita ja myös vaikeuksia löytää heille kouluttajia.
Odotettavissa on merkittäviä haasteita saada pystyvää ja kykenevää voimaa nimenomaan taisteleviin joukkoihin, Paronen sanoo.
Lue myös: Venäläismiehet pakoilevat armeijaan joutumista kaikin keinoin: pakoon, piiloon, jalka poikki
Liikekannallepanon vaikutukset eivät näy vielä Ukrainan sodassa. Venäjällä on ollut vaikeuksia sekä saada sotilaita rekrytoitua että löytää heille osaavia kouluttajia.
Putin on myöntänyt harvinaisesti ongelmat ja vaatinut niiden nopeaa korjaamista. Presidentin "mikromanagerointi" on yksi Ukrainan sodan erityispiirteitä.
– Venäjän korkeimmalta poliitselta johdolta ja erityisesti presidentiltä itseltään tulee käskyjä Ukrainaan suoraan rintamakomentajille ja suoranaista mikromanagerointia.
Ei kaupunkisotaa lähitulevaisuudessa
Ukrainan takaisinvaltaamilla alueilla on useita asutuskeskuksia ja liikenteen solmukohtia.
Yksikään takaisinvallattu kaupunki ei kuitenkaan ole suurkaupunki. Esimerkiksi Lymanissa oli ennen sotaa reilut 20 000 asukasta. Ukrainan joukot ovat lähestyneet erityisesti Donetskin suurkaupunkia, jossa oli ennen sotaa noin 900 000 asukasta.
Paronen ei usko, että Ukraina pyrkisi valtaamaan suurkaupunkeja takaisin lähitulevaisuudessa. Ukrainan hallitsemat alueet sijaitsevat vain vajaat 30 kilometriä Donetskin keskustasta länteen. Rintamalinja kulkee jo varsin lähellä Donetskin läntisiä esikaupunkeja.
– En pitäisi ukrainalaisille kovin järkevänä kaupungissa taistelemista. Tilanne on näyttänyt siltä, että saarrostusyritysten myötä venäläiset vetäytyvät asutuskeskuksista ja liikenteen solmukohdista.
– En jaksa uskoa, että Ukrainan joukot tässä tilanteessa sitoutuisivat kaupunkitaisteluihin, varsinkaan nyt pian kylmenevän syksyn aikana.
Venäjän liitosteatteri jatkui Moskovassa, yksikään ei äänestänyt vastaan
Venäjä liitti kuitenkin itseensä neljä Ukrainalta valtaamaansa aluetta perjantaina näyttävässä seremoniassa Moskovassa, jossa Putin tapasi alueiden venäläismieliset johtajat.
Maanantaina parlamentin alahuone duuma vielä sääti asiaa koskevat lait ilman, että yksikään kansanedustaja äänesti vastaan.
Venäjä ei kuitenkaan hallitse sotilaallisesti suurtakaan osaa liittämistään alueista. Erityisesti Donetskin hallintoalueella on laajoja Ukrainan joukkojen hallussa olevia alueita.
Näissä oloissa liittämispäätös saattaa vaikuttaa järjettömältä, Venäjänkin kannalta.
– Järkeä voi olla meikäläisittäin vaikea löytää. Täytyy muistaa, että tämä on pääasiassa venäläisten itsensä viesti venäläisille. Toisaalta se lähettää viestin myös Euroopalle, että Ukrainan avustaminen saattaa edelleen kiihdyttää sotaa hyvin voimakkaasti ja aiemmin ennustamattomille alueille, Paronen sanoo.
Tarkoituksena on näyttää venäläiselle yleisölle, että sodalla on saavutettu jotakin.
Samoihin aikoihin kun duuma päätti liitoslaiesta, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuitenkin sanoi julkisuuteen, etteivät Venäjän itseensä liittämien alueiden rajat ole selvät.
– Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen rajat [piirretään] vuoden 2014 rajojen mukaan. Hersonin ja Zaporizhzhjan aluiden rajojsen suhteen konsultoimme paikallisia asukkaita, Peskov sanoi.
Lue myös: Sodan todellisuus on alkanut paljastua Venäjän valtiontelevision juontajille – kritiikki Kremliä kohtaan nousussa
Peskov viittaa keväällä 2014 järjestettyihin "kansanäänestyksiin", joiden tuloksen perusteella Luhanskin ja Donetskin alueet julistautuivat itsenäisiksi Ukrainasta alueiden silloisten rajojen mukaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei usko, että mitään todellsia keskusteluita käytäisiin.
– Se on tyypillinen Peskovin lausunto, jossa hän selittää itsensä tilanteesta ulos. Tämä on tietenkin täyttä hölynpölyä, siis ajatus neuvotteluista kansalaisten keskuudessa, Lassila sanoo.
Maanpuolustuskorkeakoulun Paronen muistuttaa, että perjantaina Moskovassa nähty liitosseremonia allekirjoitustilaisuuksineen ja Punaisella torilla järjestettyine kansanjuhlineen muistutti kovasti seremoniaa, joilla Krimin niemimaa liitettettiin laittomasti Venäjään keväällä 2014.
– Venäläisittäin katsottuna Krimin liittämiseen liittyy hyviä muistoja, siis siinä suhteessa, että Krim on edelleenkin de facto [=käytännösä] osa Venäjää. Se on laittomasti liitetty Venäjään ja Venäjä pitää siitä tiukasti kiinni. Olettaa sopii, että samanlainen logiikka koskee myös näitä nyt liitettyjä alueita, Paronen sanoo.
Ei nopeaa ratkaisua näköpiirissä
Tilanne Itä-Ukrainan rintamalla on tällä hetkellä Parosen mukaan erittäin kiinnostava. Ratkaisua sotaan ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
– Itäista Ukrainaa seuraamme nyt suurella mielenkiinnolla. Se on varsin käymistilainen. Mahdollista toki on, että Venäjän rintama romahtaa, mutta toisaalta on mahdollista, että Ukrainan hyökkäys kohtaa merkittävää vastarintaa.
Nyt varustaudutaan talveen.
– Selvää on, että Ukrainalla on kiire rakentaa itselleen mahdollisimman hyvät jatkohyökkäysedellytykset, kun keväällä taas taistelukausi sellaisenaan mahdollistuu.
– Nyt pitäisi saavuttaa sellaisia asemia, että tulenkäyttö Venäjän ryhmityksiin olisi mahdollista, alueellisesti pystyttäisiin tekemään pieniä hyökkäyksiä ja että Venäjän vastahyökkäykset voitaisiin torjua.
Ehkä seuraavan merkittävän vaiheen näemme vuodenvaihteen jälkeen, kun Venäjän liikekannallepano vaikuttaa, mikäli se vaikuttaa.