Ruotsalaistutkija arvioi, että Yhdysvaltain iskut Iraniin ovat seurausta sekä presidentti Donald Trumpin henkilökohtaisista ominaisuuksista että Lähi-idän muuttuneesta voimatasapainosta.
Lähi-itään erikoistunut tutkija Anna Vidén Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista kertoo yllättyneensä siitä, että Yhdysvaltain iskut Iraniin tapahtuivat jo nyt.
– Toisaalta presidentti Trump on äärimmäisen kärsimätön. En usko, että hänellä on taitoja tai kärsivällisyyttä todella neuvotella Iranin kanssa, Vidén sanoo STT:lle.
Hän muistuttaa, että vuonna 2015 Iranin kanssa solmittu JCPOA-ydinsopimus vaati vuosia kestäneitä neuvotteluita. Trumpilla ei ollut valmiutta vastaavaan prosessiin.
– Trump on erittäin arvaamaton, mutta hän on myös hyvin kärsimätön. Häneltä loppui kärsivällisyys.
Vidénin mukaan kynnystä iskuille alensi myös kansainvälisten normien yleinen mureneminen, jota esimerkiksi Gazan sota on kiihdyttänyt.
– Asiat kehittyvät nyt hyvin eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet. Ennen ainakin joitain periaatteita kunnioitettiin, mutta nyt ei enää ole niin.
Israelin pitkä lobbaus toimi
Israel on jo pitkään halunnut iskeä Iranin ydinohjelmaa vastaan ja toivonut Yhdysvaltain osallistuvan operaatioon.
Jo presidentti George W. Bush harkitsi 2000-luvulla iskuja Iranin ydinlaitoksiin. Kaikki Yhdysvaltain presidentit sen jälkeenkin (Barack Obama, Trump ja Joe Biden) ovat päättäneet olla ryhtymättä sotatoimiin Israelin toiveista huolimatta. Kunnes nyt Yhdysvallat vuosien lobbauksen jälkeen teki sen, mitä Israel halusi.
Lue myös: Suomen valtiojohto kommentoi iskuja Iraniin: "Poikkeuksellista"
Vidénin mukaan toimintaympäristö Lähi-idässä on muuttunut viime vuosina, ja Israel voi yhä enemmän tehdä, mitä se tahtoo.
– Israel on ollut erittäin taitava iskemään ja eliminoimaan uhkia ja heikentämään esimerkiksi Hizbollahin ja huthien kykyä tehdä iskuja. Asiat ovat muuttuneet, ja koska Yhdysvallat ei ole enää alueella samanlainen mahti, monet muut maat voivat tehdä asioita, joita ne eivät tehneet ennen.
Hän arvioi, että Israel on pystynyt hyödyntämään Yhdysvaltain pyrkimystä vähentää rooliaan Lähi-idässä ja ottanut sitä myötä isompaa roolia.
– Jossain mielessä Yhdysvallat on ollut tyytyväinen siihen, että Israel on tehnyt joitain asioita, niin että heidän ei ole tarvinnut tehdä niitä. Nyt näyttää siltä, että Israelista on tulossa tavallaan uusi alueellinen hegemoni.
Lue myös: Jarmo Lindberg: USA yllätti Iranin – ydinrikastamot todennäköisesti käyttökelvottomia
Arabimaat eivät pidä iskuista
Persianlahden arabimaat ovat ilmaisseet huolta Yhdysvaltain iskuista, vaikka monet niistä ovat Yhdysvaltain liittolaisia ja perinteisesti Iranin vastustajia.
Vidén muistuttaa, että moni arabimaa on yrittänyt viime aikoina parantaa suhteitaan Iraniin, jotta Lähi-itään syntyisi vakaammat olosuhteet taloudelliselle kehitykselle. Esimerkiksi Saudi-Arabian suhteet vanhaan viholliseensa ovat lämmenneet huomattavasti.
– He eivät pidä Iranista, mutta he yrittävät keskittyä voimakkaasti taloudelliseen kehitykseen ja taloutensa monipuolistamiseen, joten tämä ei ole heille hyvä uutinen.
Lue myös: Kommentti: Trump flirttailee kaaoksella ja palautti pelotteen – USA:n iskujen helpoin vaihe on ohi
Suuri kysymys on Vidénin mukaan se, miten Iran reagoi iskuihin muuten kuin jatkamalla ohjusiskujaan Israeliin. Hän arvioi, että vastaus saattaa olla asymmetrinen ja tapahtua esimerkiksi Jemenin huthien kautta. Iran voi myös yrittää iskeä Yhdysvaltain sotilaisiin Irakissa, Persianlahden arabimaiden öljylaitoksiin ja Hormuzinsalmen öljykuljetuksiin.
Iranin kyvyt vastata ovat kuitenkin murentuneet, kun Israel on heikentänyt Iranin tukemia aseellisia ryhmiä.
– Iran ei ole niin voimakas kuin se oli. Yksi asia, mikä saattaa tapahtua on se, että Iranin hallinnosta tulee entistäkin sortavampi.