Iranin ydinohjelma jäisi täysin pimentoon viralliselta valvonnalta, jos Iran irtautuisi maailmanlaajuisesta ydinsulkusopimuksesta, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Arvioita Iranin vetäytymisestä ydinsulkusopimuksestasopimuksesta on esitetty viimeaikaisten Israelin ja Yhdysvaltojen iskujen takia.
Taustalla vaikuttaa myös Iranin harkinta yhteistyön keskeyttämisestä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.
Hannu Juusolan mukaan etenkin IAEA:n kontrolli Iranin toimiin ja mahdolliseen ydinohjelmaan katoaisi, jos Iran luopuu ydinsulkusopimuksesta.
– Totta kai eri valtiot pyrkisivät tiedustelulla saamaan selville, mitä tapahtuu, mutta virallista ja oikeutettua valvontaa ei olisi. Mailla sinänsä on oikeus vetäytyä sopimuksesta. Ei siinä ole sen tyyppistä kieltoa.
Ydinsulkusopimuksen merkitys on käytännössä se, että valtiolla on oikeus rakentaa ydinvoimaa, mutta samalla valtiot sitoutuvat siihen, että rakentaminen tapahtuu valvotusti.
Toinen ehto on, että rakentamiseen ei liity sotilaallista puolta, joka johtaisi ydinaseiden leviämiseen.
– Koko sopimuksen ajatus on, että ydinaseita ei enää leviäisi niiden maiden ulkopuolelle, joilla niitä jo on. Ydinaseiden leviäminen on kaikkien kannalta vaarallista.
Sopimukseen on liittynyt suurin osa maailman valtioista. Ydinasevallat Israel, Pakistan ja Intia eivät näin ole tehneet. Myös Pohjois-Korea on vetäytynyt sopimuksesta.
Lue myös: Yksi asia Iranin kostoiskussa Qatariin kiinnitti professorin huomion
Ydinaseesta turvaa Iranille
Juusolan mukaan varmaa vastausta ei ole siihen, johtaako nykytilanne Iranin ydinaseen kehittämiseen. Israelin kanta on ollut jo pitkään, että Iran on pyrkinyt rakentamaan ydinasetta.
Yhdysvaltojen ja IAEA:n, eli valvovan elimen, kanta on, että Iran ei olisi tehnyt päätöstä kehittää ydinasetta.
– Iran luo ikään kuin valmiuksia kehittää ydinase siten, että sillä on kyky rikastaa uraania ydinaseeseen vaadittavalle tasolle. Mutta Iran ei ole tehnyt päätöstä siitä, että se pyrkisi rakentamaan varsinaisen aseen.
Juusolan mukaan Iranin ajatus ydinaseesta on, että se toisi Iranille turvaa. Iranin ydinasehanke on jo ajalta ennen vallankumousta ja nykyistä islamilaista tasavaltaa.
Vallankumouksen jälkeen hanketta jatkettiin tauon jälkeen. Juusola kertoo, että Iranin ydinasehankkeeseen vaikutti nimenomaan se, että kun Irak hyökkäsi Iraniin 1980, Iran jäi täysin yksin.
Mikään valtio ei auttanut Irania, vaikka Irak käytti kemiallisia aseita.
Irakin hyökkäyksen jälkeen Iran on tehokkaasti luonut valmiuksia, että se ei jäisi enää koskaan samaan tilanteeseen. Juusolan mukaan Iran on pyrkinyt varmistamaan, että sen kimppuun ei hyökätä enää.
– Siinä on tavallaan sama malli kuin Pohjois-Korealla, joka on myös suojassa muilta ydinaseensa kautta.
Lue myös: USA iski voimalla Iraniin – "Trump halusi parrasvaloihin"
Iskut hidastavat, mutta eivät estä Irania
Iranille ei haluttaisi ydinasetta Juusolan mukaan kahdesta syystä. Iran on koettu aggressiivisena toimijana, joka pyrkii muuttamaan alueellista voimatasapainoa.
Tämä on länsimaiden ja Israelin kannalta kielteistä. Iran on uhkaillut Israelia tuholla historian eri vaiheissa.
Toinen syy on, että jos Iranilla olisi ydinase, se johtaisi helposti kierteeseen, missä muutkin alueen valtiot hankkisivat ydinaseen.
Israel ja myöhemmin Yhdysvallat pyrkivät iskuillaan estämään Iranin ydinvoiman kehittymistä.
Sitä, kuinka onnistuneita iskut ovat olleet, ei Juusolan mukaan tiedä kukaan, ei edes Israel tai Yhdysvallat.
Iranin ei kuitenkaan tarvitse aloittaa ydinvoiman kehittämistä täysin alusta, vaan Juusolan arvion mukaan iskut onnistuneimmillaankin ainoastaan hidastavat prosessia.
– Ydinasetta on hyvin vaikea lopullisesti tuhota, jos tietotaito on olemassa ja jos valtiolla on halua rakentaa se. Israelin oma historia on siitä hyvä esimerkki. Yhdysvallat pyrki pitkään rajoittamaan ja estämään Israelia rakentamasta ydinasetta, mutta Israel kuitenkin teki sen. Toki Israelia ei pommitettu, mutta sitä pyrittiin poliittisesti painostamaan.
Juusola kertoo, että Lähi-idästä on haluttu ydinaseeton vuosikymmenien ajan, ja paras lopputulos olisi alueellinen ydinsulkusopimus, jossa millään alueen valtiolla ei olisi ydinaseita. Ehdotuksen eteneminen on kuitenkin hyvin vaikeaa.
– Israel tuskin on halukas luopumaan ydinaseestaan.