Pallo on nyt Israelilla, ja Yhdysvalloilla on suurin vaikutusvalta liittolaiseensa.
Kaikki keskeiset toimijat Lähi-idässä pyrkivät vaikuttamaan nyt siihen, että konflikti Israelin ja Iranin välillä ei laajene alueelliseksi sodaksi, arvioivat asiantuntijat STT:lle.
Avainroolissa on etenkin Yhdysvallat, jolla on suurin vaikutusvalta siihen, mitä Israel seuraavaksi tekee.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemmat tutkijat Toni Alaranta ja Timo R. Stewart sanovat, että pallo on nyt Israelilla, jonka täytyy päättää, reagoiko se Iranin viikonloppuiseen iskuun aseellisesti.
– Iranhan ilmoitti itse, että jos Israel ei vastaa, he eivät jatka tämän enempää tällaisia suoria iskuja. Tämä olisi se paras skenaario. Silloin oltaisiin uudestaan siinä tilanteessa, että tämä konflikti on sellaista pienimuotoisempaa välikäsien kautta käytävää, Alaranta sanoo.
Yhdysvallat on yrittänyt myydä Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallitukselle viestiä siitä, että Iranin iskun minimaalisiksi jääneet vahingot voidaan julistaa torjuntavoitoksi, eikä aseellista vastausta enää tarvita.
– Yhdysvalloilla on avainrooli siinä, saavatko he vakuutettua Israelin hallituksen siitä, että ei ole heidän omissa intresseissään iskeä takaisin, toteaa Stewart.
– Yhdysvallat on ilmaissut, miten he toivoisivat että Israel menettelee. Nyt jää nähtäväksi, kuuntelevatko he tätä neuvoa.
3:18
Risto E.J Penttilä: Israel ei voi jättää kostamatta Iranin tekemää iskua.
Vipuvarsia olisi
Käytännön välineitä Israeliin vaikuttamiseen Yhdysvalloilla olisi paljonkin. Yhdysvallat on Israelin tärkein aseellinen tukija ja myös suojelee Israelia poliittisesti esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostossa.
Presidentti Joe Bidenin hallinto on yrittänyt Gazan sodan aikana vaikuttaa Israelin toimintaan, enimmäkseen varsin heikolla menestyksellä.
Israelin hallituksessa kuitenkin kuunnellaan edelleen Yhdysvaltoja, ja hiljattain Biden sai Israelin päästämään Gazaan enemmän humanitaarista apua uhkaamalla Yhdysvaltain muuttavan politiikkaansa, jos Israel ei kuuntele sitä.
Alaranta pitää Iranin iskujen myötä entistä epätodennäköisempänä, että Yhdysvallat harkitsisi vakavissaan mittavan aseapunsa katkaisemista. Myöskään Stewart ei usko, että Yhdysvallat käyttää näitä voimakkaimpia vipuvarsiaan.
– En usko, että Yhdysvallat on tässä vaiheessa väläytellyt mitään painostustoimia. Eiväthän he ylipäätään tykkää tehdä sitä Israelin suhteen, Stewart sanoo.
Kepin sijaan Israelille voidaan tarjota porkkanaa esimerkiksi asettamalla Irania kohtaan uusia pakotteita. G7-maiden ryhmä ja EU ovat jo kertoneet pohtivansa toimenpiteitä.
Israelin hallitus jakautunut
Israelin hallituksen sisällä on tiettävästi erilaisia näkemyksiä siitä, miten Iranin hyökkäykseen tulisi reagoida. Osa katsoo, että nyt olisi tilaisuus laajentaa sotaa Yhdysvaltain tuella ja iskeä kunnolla Iranin ydinohjelmaa vastaan.
Maltillisempi osa taas pitää laajan sodan hintaa liian kovana.
Iranin viikonloppuisen hyökkäyksen takana oli Israelin isku Iranin lähetystörakennukseen Damaskoksessa, jossa kuoli kaksi iranilaiskenraalia. Alarannan mukaan osa tutkijoista on sitä mieltä, että lähetystöisku oli Israelilta tarkoituksellinen yritys provosoida Iran mukaan konfliktiin, jotta Israel varmistaa itselleen Yhdysvaltain tuen.
Stewart arvioi, että Israelin hallinnossa vastaiskua kannattavat saattavat laskea, että vaikka Israel toimisi Yhdysvaltain toiveiden vastaisesti ja iskisi Irania vastaan, Yhdysvalloilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin seisoa Israelin rinnalla.
Diplomatiaa Lähi-idässä
Yhdysvaltain lisäksi alueellisen sodan haluavat välttää myös kaikki keskeiset Lähi-idän valtiot. Useat arabimaat osallistuivat Israelin suojelemiseen Iranin ohjuksilta ja lennokeilta, muun muassa Israelin naapurimaa Jordania, joka ampui Iranin lennokkeja alas.
Jordania on perustellut tätä sillä, että Iran käytti sen ilmatilaa sodankäyntiin lupaa kysymättä. Jordania ja muutkin arabimaat ovat Stewartin mukaan viestineet, että ne eivät halua laajaa alueellista sotaa.
Osa Lähi-idän maista on myös pyrkinyt vaikuttamaan suoraan Iraniin.
– Qatar ja Oman ovat ne valtiot, joilla on selkeästi läheisimmät suhteet Iraniin, ja niiden johtajathan ovat olleet nyt Iraniin yhteydessä ja pyrkivät sitten taas välittämään viestiä sieltä Yhdysvalloille, Alaranta sanoo.
– Kaikki nämä alueelliset toimijat pyrkivät tekemään kuumeisesti diplomatiaa, että tämä ei lähtisi tästä enää eskaloitumaan enempää. Ja sitten tietysti kaikki toimijat painottavat toki sitä, että Gazan tilanteeseen pitää myös löytää jonkinlainen muu ratkaisu kuin jatkuva sotatoimien laajentaminen.
Paljon hävittävää
Stewart huomauttaa, että vaikka Iranin historialliset suorat iskut Israeliin kasvattivat panoksia, tilannetta hillitsee se, että toistaiseksi käytännössä kaikilla osapuolilla olisi laajemmassa konfliktissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa.
Esimerkiksi Iranissa tiedetään, että jos se tekisi nykyistä paljon suurempia iskuja Israeliin, tulisi Yhdysvallat ylivoimaisine arsenaaleineen varmuudella konfliktiin mukaan suojelemaan Israelia.
– Tässä on Iranin johdolla kauheasti hävittävää, he käytännössä aloittaisivat sodan Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Ei semmoista kukaan ainakaan kevein mielin harkitse, Stewart sanoo.
Hän pitää erityisen merkittävänä signaalina sitä, että Iranin tukema libanonilainen Hizbollah ei osallistunut viikonlopun iskuihin. Hizbollahilla on merkittävä raketti- ja ohjusarsenaali, ja se on Iranin merkittävin uhka Israeliin päin. Israel ja Hizbollah ovat käyneet viimeisen puolen vuoden ajan matalan intensiteetin sotaa Libanonin raja-alueella.
– Jos Iran haluaisi avata ihan avoimen, pitelemättömän sodan Israelin kanssa, pohjoinen rintama kuumenisi välittömästi aivan eri lukuihin kuin nyt. Koska näin ei tapahtunut, tuntuu edelleen uskottavalta, että he eivät halua eskaloida.