Ruotsalaistutkija unelmoi yhteisestä Pohjolasta

Miltä näyttäisivät Reinfeldt, Fogh Rasmussen ja Kiviniemi samassa hallituksessa? Tai Zlatan, Bendtner ja Litmanen samanvärisissä pelipaidoissa?

Unelma yhtenäisestä Pohjolasta elää yhä.

Se, että Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu maanantaina Islannissa, ei herätä intohimoja enää juuri kenessäkään. Ruotsin, Tanskan, Suomen, Norjan ja Islannin yhteistyö on jo niin perinteikästä ja vakiintunutta, että kiinnostus sitä kohtaan jää suurempien toimijoiden - kuten EU:n, YK:n ja Naton - jalkoihin.

Voisi olla myös toisin. Näin ajattelee ruotsalainen historioitsija ja valtiotieteilijä Gunnar Wetterberg. Hän käynnisti viime vuonna keskustelun Pohjoismaiden valtioliitosta ja kirjoitti aiheesta kirjan, joka julkaistaan virallisesti Pohjoismaiden neuvoston kokouksen ohessa.

Poliitikkoja idea ei ole innostanut.

- Siitä tulisi vain hyvin monimutkaista, sanoi Ruotsin varapääministeri Maud Olofsson Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa viime vuonna.

- Väärä tie, arvioi puolestaan Norjan pääministeri Jens Stoltenberg.

Wetterberg ei kuitenkaan ole masentunut. Hänen mukaansa prosessi vie väkisinkin 20-25 vuotta.

"Ruotsi ei enää mahtaile"

Wetterberg puolustaa näkemystään eduilla, joita suurempi koko toisi tullessaan. Yhtenäinen Pohjola saisi vaikutusvaltaa paitsi G20:n kaltaisilla foorumeilla myös EU:ssa. Sisämarkkinatkin kasvaisivat.

Wetterberg tekisi Pohjolasta suhteellisen löyhän liittovaltion Sveitsin malliin. Alueilla olisi reilusti valtaa, kun taas esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituisi keskusjohtoisesti.

Kävi miten kävi, Pohjolan unioni on ajatuksena hauska - etenkin, kun ryhtyy miettimään yksityiskohtia. Minkä joukkueen Kärpät saisi vastaansa pohjoismaisessa jääkiekkoliigassa? Norjan öljyrahojen jakamisesta "meidän" kesken saisi väitellä vuosikymmeniä.

Wetterbergin mukaan kyse on kuitenkin puhtaasti realismista.

- Tärkeä psykologinen edellytys on se, ettei Ruotsi ole niin mahtaileva kuin mitä se oli 30-40 vuotta sitten. 30 vuotta takaperin olimme isoveli, mutta sen jälkeen olemme mokailleet kerta kerran jälkeen. Norja on rikkaampi, Tanska selvisi 80- ja 90-lukujen kriiseistä meitä paremmin ja Suomi on noudattanut taitavaa tutkimuspolitiikkaa.

- Olemme Pohjolassa aiempaa tasaveroisempia.

(MTV3 - STT - TT)

Lue myös:

    Uusimmat