Suomen Nato-prosessi lähestyy loppuaan.
Unkarin parlamentin on tänään määrä äänestää Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen ratifioinnista. MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä pitää todennäköisenä, että äänestys on miltei läpihuutojuttu.
– Joku viimeinen huuto sieltä voi tulla. Tässä prosessissa on ollut yllätyksiä. Mutta kyllä uskon, että se nyt menee läpi, hän kommentoi Huomenta Suomessa.
Penttilä arvioi, että Suomi on Natossa kolmen viikon sisällä.
– Se on itseasiassa varovainen arvio, koska voi mennä nopeamminkin.
Mutta vieläkö voi tulla mutkia matkaan? Turkin ja Unkarin kohdalla on nähty useita viivästyksiä ja käänteitä. Toistaiseksi ei ole tarkkaan tiedossa, milloin Turkin parlamentti äänestää Suomen jäsenyydestä.
Penttilän mukaan Suomen prosessi on kuitenkin nyt taputeltu. Asia on hänen mukaansa selvä Yhdysvaltoja myöten.
– Se olisi aikamoinen yllätys, jos jotain vielä tapahtuu Suomen suhteen. Alkaisi olla Natolle jo kriisin paikka. Ruotsi on valitettavasti kysymysmerkki edelleen.
Lue myös: Mika Aaltolan arvio Suomen Nato-aikataulusta
Milloin viides artikla astuu voimaan?
Täysjäsenenä Suomi on Naton viidennen artiklan ja ydinasesateenvarjon suojissa. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan, on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan.
Artikla astuu voimaan jokseenkin monimutkaisen kirjeenvaihdon jälkeen.
– Kun sekä Unkari että Turkki ovat hyväksyneet jäsenyyden parlamenteissaan, asiakirjat toimitetaan Washingtoniin. Washingtoniin siksi, että siellä Nato aikoinaan vuonna 1949 perustettiin. Eli asiakirjat viedään sinne, ei varmaan fyysisesti vaan sähköisesti.
– Sen jälkeen, kun ne on taltioitu Washingtoniin ulkoministeriöön, ilmoitetaan Naton pääsihteerille, joka kuittaa, että ilmoitus on saatu ja lähettää Suomeen samanlaisen ilmoituksen. Pekka Haavisto ulkoministerinä kuittaa sen ja silloin viides artikla on voimassa, Penttilä selostaa prosessin.
Samalla sotilaallinen suunnittelu astuu voimaan.
– Niin kauan, kun Suomi ei ole Naton jäsen, virallisia sotilaallisia puolustussuunnitelmia Suomen suhteen ei voida tehdä. Eikä voida päättää, missä komentojärjestelmän osassa Suomi on.
Penttilän mukaan Suomi on Naton jäsenenä merkittävästi erilaisessa asemassa kuin tarkkailijajäsenenä. Tämänhetkinen tilanne on mahdollistanut Turkin ja Unkarin poliittisen pelin.
– Jos Suomi joutuu tilanteeseen, jossa Venäjä uhkaa: onko mahdollista, että Turkki tai Unkari alkaisi sanoa, että Suomea ei lähdetä puolustamaan. Teoreettisesti olisi mahdollista, mutta se olisi yhtä kuin Naton loppu, Penttilä naulaa.