Suomi saattaa päätyä Natoon ensin, mutta Ruotsikin tulee lopulta perässä. Näin uskoo MTV:n Uutisekstra-ohjelmassa vieraillut ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Aaltolan mukaan kulisseissa käydään kovaa kaupankäyntiä muun muassa siitä, minkä sukupolven aseistusta Turkki saa ostaa Yhdysvalloista ja mikä on Turkin asema Naton sisällä. Aaltola vieraili MTV:n uutisekstra-ohjelmassa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasi tällä viikolla virkaveljensä Ulf Kristerssonin Ruotsissa ja molemmat vakuuttivat edelleenkin että Suomi ja Ruotsi menevät käsi kädessä kohti Natoa.
Lue lisää: Pääministeri Marin: Suomen ja Ruotsin on syytä liittyä Natoon yhtäaikaisesti – "Se on meidän etumme ja se on Naton etu"
Näin siitä huolimatta, että Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan julistaa että Ruotsin on turha odottaa Turkin tukea jäsenyydelleen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on edelleen luottavainen että molemmat maat lopulta Natoon päätyvät, vaikka prosessin kesto voisikin olla erilainen.
– Jos se kysymys tulee, ollaanko maalikameran kuvassa tasoissa niin en usko että se on niin tärkeää kuin se että kummatkin sinne pääsevät muutaman kuukauden sisällä.
Aaltola: Asekaupat ratkaisevat
Turkki perustelee vastahakoisuuttaan enimmäkseen Ruotsissa nähdyllä Koraanin polttamistapauksella. Aaltola pitää kuitenkin avainasiana asekauppoja Yhdsyvaltojen kanssa ja Turkin asemaa Naton sisällä.
Turkki pelkää Aaltolan mukaan olevansa jonkinlainen toisen luokan Nato-maa, ja tällainen on näkynyt mm. Yhdysvaltain hävittäjäkaupoissa esimerkiksi Kreikkaan verrattuna.
– Tässähän se iso peli sitten onkin, Aaltola toteaa.
– Yhdysvallathan teki samaa Kreikan ja Turkin suhteen hävittäjäkaupassa: Kreikalle myydään F35:ta, joka on huippumoderni hävittäjä, jota Suomikin sai – ja Turkki ehkä saa tätä F16:a.
Lue myös: 27 senaattoria jyrähtää: Ei hävittäjiä Turkille ennen kuin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on hyväksytty
Millaisen kuvan jäsenyysprosessi sitten antaa Naton päätöksentekokyvystä? Voisiko kovan paikan tullen myös viidennen artiklan toimeenpanosta syntyä samanlainen yksittäisten Nato-maiden kansallisten etujen taisto?
– Olen usein sanonut että ei se Nato mikään ruusutarha ole. Se on ihan samalla tavalla konsensusorganisaatio kuin EU, siellä käydään kauppaa ja kiistellään, Aaltola toteaa. Hän kuitenkin pitää viidennen artiklan pelotemerkitystä kiistattomana.
– Kukaan ei ole uskaltanut koskaan testata sitä viidettä artiklaa, niin että nähtävästi se toimii.