Hornet-lentäjä työn vaaroista MTV Uutisille: Virheitä ei kannata tehdä kovinkaan montaa kertaa

Suomella on yli 60 Hornetia. Kyseinen kone on erittäin tuttu kirjailija, everstiluutnantti evp Heikki Mansikalle, joka on lentänyt kolmella vuosikymmenellä Suomen ilmavoimissa Hornet-hävittäjillä.

Mansikka kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman erikoishaastattelussa, että maailma muuttuu pienemmäksi astuttaessa Hornetin ohjaamoon:

– Viimeistään siinä kohtaa, kun laittaa kypärän päähän ja kuomu laskeutuu, niin maailma kapenee niin, että ei ole enää lasten korvatulehduksia tai autoon ei tarvitse vaihtaa talvirenkaita. Kyllä siinä vain tehtävää mietitään.

Mansikka kehuu Hornetin ohjaamoa maisemiltaan ja toiminnoiltaan ”täydelliseksi yksiöksi”.

Lue myös: Sanna Marin Horneteista: Asiasta pitää pystyä Suomessa keskustelemaan

Alun perin Mansikka opiskeli psykiatriseksi sairaanhoitajaksi Tampereella. Armeijassa hän kuitenkin halusi ilmasotakouluun, missä hän tunsi välittömästi olevansa oikeassa paikassa.

– Nuori mies näki hävittäjän ja mietti, että niillä olisi makea päästä ajamaan. Heti kun sinne meni, niin huomasi, että nyt ollaan täysin poikkeuksellisessa työyhteisössä.

Psyykkistä kuormitusta kestettävä

Mansikka kertoo, että hävittäjälentäjäksi aikoville riittää fyysisesti se, että on tavallinen terve mies tai nainen.

– Smurffin kokoinen mies pärjää siinä ihan hyvin. Pitää olla sen verran kyvykkyyttä, että pystyy ottamaan niitä kuormituksia vastaan. Enemmänkin vaatimukset ovat psyykkisiä. Ohjaajan pitää pystyä nopeasti muodostamaan kuva siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Sen jälkeen pitäisi olla valmius tehdä päätöksiä aika nopeasti ja vajavaisella informaatiolla. Joillekin ihmisille voi olla ahdistava ajatus tehdä päätös vaikka ei tiedä kaikkea.

Lue myös: Kommentti: Onko pääministeri Sanna Marin täysin tietämätön vai peräti häikäilemätön Hornet-selittelyissään?

Mansikka kertoo, että Top Gun elokuvissa on ripaus todellisuutta hävittäjälentäjän arjesta.

– Mutta ei siinä sellaista bling blingiä tai glamouria ole niin kuin elokuvissa kuvataan. Kyllä se on aika totista työtä ja sitä miettii vain sitä tehtävää.

Mansikka kertoo hävittäjälentokoneen G-voimista vertaamalla niitä vuoristorataan.

– Jos Särkänniemessä on ollut vuoristoradassa ja tulee sen jyrkän mäen jälkeen siihen ensimmäiseen mutkaan ja vähän puristaa penkkiin, niin hävittäjässä se on moninkertaisena ja se vain jatkuu. Hengittäminen on vaikeaa, raajoja on vaikea liikuttaa ja on vaikea osua mihinkään painonappiin ja pään kääntäminen on työlästä.

Hävittäjälentäjä joutuu myös vaarallisiin tilanteisiin. Mansikka kertoo salaman osuneen hänen koneeseensa, jonka seurauksena järjestelmät vaurioituivat.

– Moottorikin on sammunut, ja on meinannut lentää päin toista konetta muutaman kerran. Virheitä ei kannata tehdä kovinkaan montaa kertaa, niistä kannattaa ottaa opiksi aika nopeasti, Mansikka kertoo.

Lue myös: Tutkija pohtii: Mahdollistaisiko Suomen Nato-jäsenyys hävittäjien viemisen Ukrainaan?

Mansikan mukaan riskejä arvioidaan kuitenkin aina tarkasti eikä lentäminen ole puolihuolimatonta huiskimista.

"Rauta vanhenee, mutta koneet eivät putoa"

Suomessa on keskusteltu viime päivinä siitä, voitaisiinko Ukrainaan lähettää eläköityviä Hornet-koneita.

– Rauta vanhenee, mutta ei varmaan käy niin, että koneet putoavat tuntien tullessa täyteen. Kyllä niissä varmasti toimintakykyä on, Mansikka toteaa

Mansikka kuitenkin huomauttaa, että asia ei ole niin suoraviivaista, että lentokoneet vain siirrettäisiin toisaalle, vaan takana on iso organisaatio.