Monissa laskettelukeskuksissa on ollut tänä talvena aiempia vuosia rauhallisempaa ulkomaisten turistien puuttumisen takia. Sitäkin enemmän rinteissä on ollut suomalaisia liikkujia.
Mäkeen ovat lähteneet nyt myös monet ensikertalaiset ja pitkästä aikaa harrastusta kokeilevat.
– Esimerkiksi joululomalla ei matkustettu Mallorcalle eikä Thaimaisiin, vaan laskettelu on ollut se laji, jota väki on alkanut taas harrastaa, Hollolassa sijaitsevan Messilän hiihtokeskuksen rinnepäällikkö Sami Mattiniemi kertoo.
Vaikka monet rinteissä nyt viilettävät laskettelijat ovat kokemattomia, onnettomuussumalta on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin mukaan vältytty. Tukes on tilastoinut tietoonsa tulleita lasketteluonnettomuuksia vuodesta 2016.
– Meille on tullut tietoja onnettomuuksista tänä talvena suunnilleen saman verran kuin aikaisempinakin talvina. Puhutaan siis muutamista onnettomuuksista, yliarkastaja Aleksi Latvala kertoo.
Kaikkiaan Suomen hiihtokeskuksissa tapahtuu vuosittain noin 2 000 rinnetapaturmaa. Asia ilmenee Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) tiedoista.
Laskettelijalle tyypillisiä ovat SHKYn mukaan polvivammat. Lumilautailijoilla taas ranne loukkaantuu herkästi. Vain murto-osa loukkaantumisista on pahoja kaatumisia tai törmäyksiä.
7:15
Pohjoisen laskettelukausi avautui tänä vuonna ilman ulkomaisia matkailijoita. Uutisaamu kävi lokakuussa paikalla Kittilässä.
"Ensikertalaiset ovat varovaisia"
Messilän Sami Mattiniemi uskoo, että onnettomuuksien vähäisyyttä selittää se, että kun väkeä on paljon, ihmiset ottavat toisensa huomioon "luontaisesti".
– Sitten kun on oikein pakkaskeli ja rinteessä on tilaa, otetaan riskejä enemmän.
Toisaalta ensikertalaiset ja pitkästä aikaa mäkeen lähteneet ovat Mattiniemen mukaansa varovaisia liikkujia.
– Suomalaiset ovat varovaista kansaa; ensimmäisellä keralla mennään varovasti ja heittäydytään vaikka pepulleen, jos vauhti kiihtyy liikaa.
– Meillä käy normaalisti paljon matkailijoita niistä maista, joissa ei ole lunta, ja välillä pitää käydä heille sanomassa, että hei oikeasti, teidän pitää osata jarruttaa, ennen kuin menette rinteeseen, Mattiniemi sanoo ja nauraa.
Samaa mieltä on kuusamolaisen Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen.
– (Kotimainen) aloittelija on usein aika varoivainen ja lähtee liikkeelle helpoista rinteistä.
Kuvassa hiihtokoululaisia kevätrinteessä Ylläksellä. Kuva: Harri Lindfors / ski.fi.Kuvassa hiihtokoululaisia kevätrinteessä Ylläksellä. (Kuva: Harri Lindfors / ski.fi.)
Osasta rinteitä on kuulunut viestiä siitä, että mäissä lasketellaan alkoholin vaikutuksen alaisena ja aiheutetaan sillä vaaratilanteita itselle ja muille.
Tukesin tilastoissa juopuneiden laskettelijoiden turmat eivät näy.
– Kyllä se aika satunnaista taitaa olla ja ilmeisesti keskittyy vain muutamiin keskuksiin, joissa after ski -kulttuuria on. Ihmiset aika hyvin löytävät oluelle vasta rinnepäivän jälleen, mikä fiksuinta onkin. Harva meistä tennistä tai sählyä pelatessakaan olutta nauttii, Latvala arvioi.
Myös Rukalta ja Ylläkseltä kerrotaan, että juopuneena laskettelu on ani harvinaista.
– Se on erittäin harvinaista. En muista, milloin olisi tarvinnut puuttua siihen, Kolarissa sijaitsevan Ylläksen toimitusjohtaja Mikko Virranniemi kertoo.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan onnettomuuksien taustalla on usein liian suuri tilannenopeus omiin taitoihin tai olosuhteisiin nähden. Moni mäkeen lähtijä kuvittelee olevansa parempi laskettelija kuin onkaan.
– Yliarvioidaan omat taidot tai ei oteta sääolosuhteita riittävästi huomioon. Näkyvyys voi olla huono ja sää muuttua päivän aikana. Jos esimerkiksi lämpötila muuttuu, nopeudet hyppyreissä saattavat muuttua muutamassa tunnissa.
Aurausraitoja Messilän laskettelurinteessä. Kuva: Sami Mattiniemi.Aurausraitoja Messilän laskettelurinteessä.
Tarkasta varusteet – ja muista kypärä
Lindfors tähdentää sitä, että ennen rinteeseen lähtöä kannattaa aina tarkastaa, että varusteet ovat kunnossa ja siteet on säädetty oikein, etenkin jos edellistä laskettelukerrasta on kulunut aikaa.
– Ja kypärä ehdottomasti päähän. Ilman kypärää ei pitäisi laskea metriäkään. Se suojaa myös pakkaselta ja viimalta kaikkein parhaiten.
Kokeneetkin laskettelijat unohtavat Lindforsin mukaan myös lämmitellä ennen mäkeen menoa.
– Jos menee mäkeen kylmiltään, kroppa eivätkä aivot ole valmiita ottamaan ärsykkeitä vastaan. Ja jos käy jotain, sillä on suuri merkitys, onko kroppa lämmin vai kylmä. Lämmittely vähentää niin onnettomuus- kuin loukkaantumisriskiäkin.
Jos edelliskerrasta on aikaa tai on aloittelija, hiihtokoulu on Lindforsin mukaan oiva paikka ottaa tuntumaa lajiin.
– Koulun valmentajat antavat loistavia vinkkejä turvalliseen käyttäytymiseen rinteessä ja siihen, miten laskemisesta nauttii vielä enemmän, Lindfors sanoo.
