Merkittyjen rinteiden ulkopuolella laskeminen on jokamiehen oikeus, jota hiihtokeskukset eivät voi kieltää. Laskettelualueet ovat lisäksi usein suuria, joten kaikkien rinteiden aitaaminen on vaikeaa. Näin sanoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors, jonka mukaan merkitsemättömille rinteille menemiseen on vaikeaa puuttua.
– Hiihtokeskuksissa, joissa näkee, että rinteestä on mahdollista ajautua ulos, ne merkataan tai aidataan. Mutta sen estämiseksi, että lasketaan ulkopuolelle, pitäisi aidata kaikki rinteet ja alueet, eikä se onnistu, Lindfors sanoo STT:lle.
Rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen Ylläksen hiihtokeskuksesta on samoilla linjoilla. Poukkasen mukaan mikään ei estä laskijoita toimimasta oman pään mukaan.
– On täysin mahdotonta estää sitä mitenkään. Voidaan valistaa ja varoittaa, mutta laskeminen rinteiden ulkopuolella on omalla vastuulla, Poukkanen sanoo.
Hänen mukaansa Ylläksen turvallisuusohjeet ovat hyvin laskijoiden saatavilla ja nähtävillä hiihtokeskuksissa, lipunmyynnissä, nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi rinteisiin on pystytetty kylttejä.
Lauantaina 15-vuotias poika kuoli merkitsemättömässä rinteessä Himoksen laskettelukeskuksessa Jämsässä. Poika oli laskettelurippileirillä.
Välineillä voi kompensoida kokemuksen puutetta
Merkitsemättömien rinteiden ulkopuolella laskettelu ei pelkästään ole sallittua, se on myös suosittu harrastus, jota kutsutaan vapaalaskuksi.
– Se on kansainvälisesti kasvavin laskettelun alalaji. Se liittyy kaiken kaikkiaan ihmisten ulkoilutrendiin: ihmiset haluavat viettää enemmän aikaa luonnossa, Lindfors sanoo.
Lieveilmiönä hoidettujen rinteiden ulkopuolelle uskaltautuvat myös monet, joilla tarvittavia taitoja ei ole. Välineiden kehitys myös helpottaa vaarallisille reiteille pääsyä, Lindfors kertoo.
Aikaisemmin vaikeisiin paikkoihin ei ole välttämättä edes päässyt ilman kovaa kokemusta, mutta uusilla välineillä voi kompensoida helpommin osaamisen puutetta.
Poukkanen kertoo, että Ylläksellä on järjestetty koulutusta vapaalaskijoille. Lisäksi henkilökuntaa on koulutettu toimimaan tarvittaessa pelastuslaitoksen apuna.
Päivässä loukkaantuu yksi tuhannesta
Hiihtokeskusyhdistyksen tilastojen mukaan viime laskettelukaudella tapahtui reilut 10 tapaturmaa 10 000:ta hiihtopäivää kohden, suurin piirtein saman verran kuin sitä edeltävällä kaudellakin. Hiihtopäivä on päivä, jona laskettelija on käyttänyt hissilippuaan ainakin kerran. Tapaturmia sattuu siis joka tuhannelle laskijalle päivässä.
Yhdistys ei tilastoi onnettomuuksien vakavuutta, mutta kuolemaan johtaneet ovat harvinaisia. Edellinen tiedossa oleva tapaus on helmikuulta 2015, jolloin Lapissa Ylläksellä 11-vuotias poika kuoli rinnealueella,
Ylläksen Poukkasen mukaan tapaus tutkittiin huolella, ja todettiin, että kaikki voitava oli tehty. Hän uskoo, että Himoksen lasketteluonnettomuudessa tilanne oli samankaltainen.
– Onnettomuus on erittäin valitettava, mutta en ihan äkkiä pysty keksimään mitään keinoa, jolla se olisi voitu estää.
Poukkanen toivoo, että vanhemmat keskustelisivat kotona turvallisuudesta laskemaan lähtevien lastensa kanssa.
Puolet tapaturmista alaikäisille
Loukaantuneista on tilastojen mukaan alaikäisiä noin puolet. Noin joka viides on 7–12-vuotias ja noin joka neljäs 13–17-vuotias.
Kaikista tapaturmista 85 prosenttia tapahtui niin, että laskettelija kaatui. Vain alle 4 prosentissa laskija oli törmännyt johonkin, ja toisessa 4 prosentissa toinen ihminen laski päälle.
Poukkanen kertoo, että suurin osa rinneonnettomuuksista tapahtuu hoidetuilla rinteillä ruuhka-aikoina. Vakavia vammoja, kuten murtumia, Ylläksellä sattuu Poukkasen mukaan muutaman kerran vuodessa.
Olosuhteilla on paljon vaikutusta. Poukkasen mukaan hyvällä säällä tuntuu sattuvan enemmän harmia kuin huonossa kelissä.
– Saattaa tulla vauhtia liikaa, ja sitten ei hallitakaan sitä laskua.
Vinkit mäkeen
Lindfors muistuttaa muutamasta tärkeästä perusvinkistä: lämpötila vaikuttaa lumen koostumukseen, ja lämpötila saattaa muuttua nopeastikin.
– Jos olet eilen hypännyt hyppyristä, lumi voi olla tänään aivan erilainen.
Varusteet kannattaa tarkastaa etukäteen ja säätää kohdilleen. Yleinen virhe on, että monot ovat liian isot, mikä lisää loukkaantumisriskiä. Perusneuvo on, että vauhti on sopiva omaan taitotasoon nähden, kokenut kiertää aloittelijan ja ylhäältä tuleva väistää aina.
Positiivista turvallisuuskehityksessä on, että kypärän ja selkäpanssarien käyttö on yleistynyt. Kypärää käyttää tilastojen mukaan jo 93 prosenttia suomalaisista.