Talvilomilla sattuu ja tapahtuu – tapaturmavakuutuskorvaukset nousevat helmi-maaliskuussa kymmeniä prosentteja

Lähi-Tapiolasta kerrotaan, että sen tietoon tulevien tapaturmien määrä nousee noin 40 prosenttia viikolla kahdeksan, mikä on Etelä-Suomen hiihtolomaviikko. Tapausmäärä pysyy korkeana niiden kolmen viikon ajan, jonka koulujen talvilomasesonki kestää.

Ensimmäisellä viikolla on eniten tapauksia, sillä etelässä on eniten ihmisiä. Vähitellen tapausmäärä tasaantuu, kunnes talvilomasesongin päättyessä se palaa tavanomaiselle tasolle. 

Talvilomapiikkiä edeltää tammikuun liukkauden aiheuttama tapaturmasuma.

Lue myös: Myrsky, pakkasta, poutaa ja uusia lumia – näin vaihtelevassa säässä hiihtolomia vietetään

Talvilomilla vahinkojen määrä kasvaa 30–100 prosenttia 

Muut vakuutusyhtiöt kertovat samanlaisia havaintoja.

– Matkustajavakuutuksissa näkyy selvä kasvu Suomessa tapahtuvien tapaturmien puolesta helmi-huhtikuussa. Kavu selittyy hyvin pitkälti hiihto- ja laskettelukaudella, Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo kertoo.

– Riippuen vuodesta vahinkojen määrä kasvaa 30–100 prosenttia muihin talvikuukausiin verrattuna.

Vakuutusyhtiö Ifin mukaan viime vuosien maastohiihtobuumikin näkyy vakuutusyhtiön tapaturmakorvauksissa.

– Kyllä nämä ovat meille tavanomaista kiireisempiä viikkoja, Ifin henkilövakuutusten korvausasiantuntija Anne Koivisto kertoo.

– Erityisen kovilla ovat talvilomailijoiden polvet, olkapäät ja ranteet, joiden vammat korostuvat Ifin korvaustilastoissa.

Lue myös: Lapissa hurjat hiihtolomaviikot: "Nyt mennään jo ennätysvuoden luvuissa"

Rinteissä ovat tulilinjalla jalat, hiihtäessä kädet

Terveystalon ortopedin Rami Madanatin mukaan murtomaahiihtäjien vammat tulevat yleensä kaatumisten yhteydessä.

– Yleensä ne ovat yläraajavammoja. Tunnetuin on niin sanottu hiihtäjän peukalo, jossa peukalo vääntyy hiihtäjän kaatuessa, kun hän pitää sauvoista kiinni. Lisäksi olkapää voi mennä sijoiltaan tai venähtää, Madanat kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

– Lasketellessa yleisimpiä ovat polvivammat ja säären alueen vammat 

Suurin osa vammoista on lieviä ja paranee Madanatin mukaan levolla tai rasituksen vähentämisellä muutamassa viikossa. Murtumat ja laajemmat nivelsidevammat vaativat hoitoa.

– Joissain tapauksissa vaaditaan myös kirurgiaa, jotta saadaan mahdollisimman hyvä toiminnallinen lopputulos.

Mistä sitten tietää, milloin on kyseessä venähdys tai muu lievempi vamma ja milloin on kyse murtumasta?

Madanatin mukaan murtumaan liittyy usein se, että niveltä on vaikea liikuttaa ja että sitä särkee. Lisäksi se turpoaa huomattavasti, ja siihen voi tulla verenpurkauma.

Lääkäriin menon kanssa ei kannata tällöin viivytellä.

– Vaivaa kannattaa käydä yleensä näyttämässä aika pian, ellei tilanne esimerkiksi vuorokaudessa lähde helpottamaan, liikuttelu on hankalaa tai ei pysty esimerkiksi alaraajaa kuormittamaan. 

Lue myös: Poliisi: Moottorikelkka on yhdessä asiassa aivan omissa sfääreissään, eikä se ole hyvä juttu – muista nämä, kun hyppäät ohjaksiin

Ennaltaehkäisy kannattaa

Madanat korostaa sitä, että vammoja voi yrittää ehkäistä jo etukäteen – muutenkin kuin varovaisesti toimimalla.

– Esimerkiksi lasketteluun on hyvä valmistautua vahvistamalla lihaksia ja varmistamalla hyvä liikkuvuus. Hyvä yleiskunto ja lihastasapaino ovat tärkeitä. Kuntosalitreeni on erittäin suositeltavaa, Madanat toteaa.

Haaverin sattuessa vanha kolmen koon sääntö on voimissaan: kylmä, koho, kompressio.

– Tietenkin joudutaan vähän myös vähentämään rasitusta joksikin aikaa, jotta vammat paranevat. 

Muista myös alkulämmittely

Mehiläisen OMT-fysioterapeutti Matti Hänninen muistuttaa myös alkulämmittelyn merkityksestä.

Kun hiihtointo herää uinuttuaan 20 tai 30 vuotta, hiihtäjä ei aina muista, että nuoruuden ketteryys on luultavasti hiipunut. Hiihtoladuilla sattuvia tapaturmia voi ehkäistä maltilla. 

– Ei kannata lähteä repimään liian kovaa, Hänninen neuvoo.

Hänninen opastaa tekemään alkuverryttelyn, joka avaa liikeratoja ja lämmittää lihaksia. Sellaiseen verryttelyyn kuuluvat käsien pyörittely, lonkkien avaavat pyöritykset, päkiöille nousut, syvät kyykyt, askelkyykyt ja polvien vetreyttäminen. 

­– Näillä liikkeillä kehon saa hereille niin, että hiihtäminen käy hyvin eikä pieni horjahdus johda loukkaantumiseen tai edes kaatumiseen, Hänninen sanoo.

Liukastumiset vielä hiihtolomavammoja isompi riesa

Rami Madanat kertoo vielä, että hänen vastaanotollaan on tällä viikolla näkynyt toistaiseksi vasta lumen ja liukkauden takia loukkaantuneita. Pääkaupunkiseudulle kertyi toissa päivänä ja eilen yli 20 senttiä lunta.

– Vastaanotto oli tänään (tiistaina) ihan täynnä. Aamulla oli aika vaarallinen keli, kun pohjalla oli paikoin ihan peilijäätä eikä merkittävästi hiekkaa ja päällä pehmeää lunta. Useita liukastumistapaturmia on hoidettu tänä aamuna, Madanat sanoi.