Rikoksen haastehakemuksen julkistaminen yhtenäiseksi

Lokakuussa voimaan tullut rikosoikeudenkäynnin uudistus on aiheuttanut eri tuomioistuimissa runsaasti epäselvyyttä. Uudistusta valmisteltaessa olivat julkisuusperiaatteet unohtua. Osa tuomioistuimista on tulkinnut lakia niin, että syyttäjän oikeudelle antama haastehakemus ja muu aineisto on julkinen heti tuomioistuimeen saavuttuaan. Osa on katsonut julkisuuden alkavan siitä kun haaste liitteineen on annettu tiedoksi vastaajalle. Osa taas on noudattanut vanhaa käytäntöä, jonka perusteella syyte ja samalla poliisin esitutkintapöytäkirjat tulevat julkisiksi vasta oikeudenkäynnin varsinaisesti alkaessa.

Työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen, kallistuu viimeksi mainitulle kannalle eli puoltaa ns. istuntojulkisuutta. Se ehdottaa, että tästä säädettäisiin ennen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön kokonaisuudistuksen voimaantuloa. Lakiesitystä viimeistellään parhaillaan oikeusministeriössä. Muista tuomioistuimeen toimitettavista asiakirjoista tai diaarien julkisuudesta ei työryhmällä ole erityisiä muutostoiveita. Hakemus- ja riita-asiassa tuomioistuimelle annettu haastehakemus on julkinen, kun se on saapunut tuomioistuimeen, jollei se sisältämiensä tietojen vuoksi ole pidettävä salaisena. Julkisuus arvioidaan asiakirjakohtaisesti.

Tuomioistuimen diaarit ovat julkisia heti, kun merkinnät on tehty. Asianosaisten nimet, ammatit, asuinpaikat, asian laatu ja käsittelyajankohta pitäisi käydä ilmi diaarista. Syyttäjän diaari on sen sijaan julkinen vasta kun syyteharkinta on päättynyt - joko haastehakemuksen allekirjoittamiseen tai päätökseen jättää epäiltyä syyttämättä. Pakkokeinodiaarin tiedot ovat muuten julkisia, mutta telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevat asiat ovat julkisia sen jälkeen, kun keinojen käytöstä on voitu ilmoittaa rikoksesta epäillylle.
(STT)