Relander hakee lupaa valittaa urkintatuomiosta

Soneran urkintavyyhdessä tuomittu ex-toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Syyttäjä ei ainakaan näillä näkymin aio hakea lupaa.

KKO myöntää valituslupia vain alle kymmenelle prosentille hakijoista.

Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden keväällä 2005 antamat tuomiot lähes ennallaan. Urkintajutun aloitteentekijöille Relanderille ja ex-turvallisuusjohtaja Juha E. Miettiselle lankesi ehdollista törkeistä viestintäsalaisuuksien rikkomisista. Jutussa tuomittiin yhteensä seitsemän soneralaista.

Teleurkintajutun syyttäjä haki hovioikeudelta kovempia tuomioita.

Sonerassa selvitettiin laittomasti kymmenien ihmisten teletunnistetietoja vuosina 1997-2001. Tarkoituksena oli selvittää, kuka vuoti yhtiöstä epämieluisia asioita.

Sonera-kuohunta ei vielä laimene

Kuohunta Soneran ympärillä ei suinkaan päättynyt hovioikeuden langettamaan tuomioon, vaan puinti jatkuu Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuun puolivälissä. Silloin alkaa oikeudenkäynti Sonera-kirjailijaksi epäiltyä Timo-Pekka Sile'niä vastaan.

Tapaus liittyy vuonna 2002 internetissä ilmestyneeseen kohuttuun Sonera-kirjaan. Teoksessa oli väitteitä, jotka Soneran ex-toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander koki herjaaviksi.

Syyttäjä vaatii yhtiön entiselle konsultille Sile'nille ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta. Relander haluaa Sile'niltä 50000 euron kärsimyskorvaukset. Sile'n on kiistänyt olevansa kirjan takana. Hänen nimensä pulpahti esille teleurkintajutun oikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäynti joudutaan aloittamaan ilman avaintodisteita, Sonera-kirjeitä. Syyttäjän mukaan kirjeet olisivat paljastaneet "välillisesti" kirjoittajan. Kohukirjeet ilmestyivät alun perin toisessa oikeudenkäynnissä, jossa keskusrikospoliisi yritti selvittää kirjan kirjoittajaa.

KRP koetti saada tiedot kirjan kustantaneelta Heikki Haavikolta, joka vetosi vaitiolovelvollisuuteen. Haavikko toimitti kirjailijan kanssa käymänsä kirjeenvaihdon korkeimmalle oikeudelle osoituksena siitä, että hän oli tehnyt kirjailijan kanssa salassapitosopimuksen. KRP oli jutun osapuoli, sai kirjeet ja liitti ne todisteiksi Relanderin kunnianloukkausjuttuun.

Käräjäoikeus päätti, ettei kirjeitä saa käyttää todisteena. Hovioikeus jätti asian tutkimatta. Korkein oikeus hylkäsi kirjeiden käyttöä koskevan valituslupahakemuksen viime kesänä.

Syyttäjä tähtää siihen, että kirjeiden käyttäminen oikeudessa saataisiin tutkittavaksi. Hovioikeus ja korkein oikeus eivät ole tutkineet kirjeiden käyttöä, koska todisteiden tutkinta pitää tehdä pääasian yhteydessä. Kunnianloukkausjuttua ei ole vielä päästy käsittelemään edes käräjillä eikä pääasiaa näin saatu esille. Jos syyte hylätään käräjäoikeudessa, hovioikeus joutuu tutkimaan asian.

(MTV3-STT)