Reiät vähenivät porilaislasten hampaissa – tässäkö syy?

– Alle 17-vuotiaiden hampaiden reikiintyminen on Porissa vähentynyt vuosien 2005 ja 2010 välillä. Syyksi voin tarjota ainoastaan ennaltaehkäisevää työtä – mikään muu ei selitä tätä tilastofaktaa, sanoo Pietilä Porin perusturvakeskuksesta.

Pelkästään koulujen limsa-automaateista luopuminen ei kuitenkaan tilanteen parantumista selitä, sillä myös alle kouluikäisten lasten hammasreiät ovat Porissa vähentyneet.

– Olemme tehneet laajasti ennaltaehkäisevää työtä, muun muassa nukketeatterin keinoin. Olemme vieneet viestiä koulujen ja päiväkotien arkeen kaikilla keksimillämme tavoilla, sanoo Pietilä.

Hammashoitaja pisti tuulemaan

On pitkälti porilaisen hammashoitaja Kirsi Vonkin ansiota, että porilaiskouluista on poistettu limsa-automaatteja ja tuotu vesiautomaatteja ja terveellisiä välipaloja tilalle.

Vonk tuli omien sanojensa mukaan "uskoon" viisi vuotta sitten kuunneltuaan hammaslääketieteen asiantuntijaa, joka vakuutti hänet siitä, että limsa-automaatit täytyy saada pois kouluista.

– Limsa-automaatteja yritettiin saada Porin kouluista pois jo aiemmin, mutta siinä ei onnistuttu, koska mentiin kouluun ja sanottiin että "nyt loppui juominen". Nuoria ei pidä käskeä, vaan heitä pitää myös kuunnella.

– Näytin nuorille kuvia siitä mitä päivittäinen makea tekee hampaille. Sitten kyselin että minkälaisia terveellisiä välipaloja he olisivat valmiita syömään päivän aikana, kertoo Vonk työnsä etenemisestä.

Automaatit huutavat: Juokaa limsaa

Koulujen limsa-automaatit eivät yksinään pilaa suomalaisnuorison hampaita, mutta pelkällä olemassaolollaan ne kertovat viestiä, joka huonontaa hampaita koko eliniän, sanoo emeritusprofessori Hannu Hausen hammaslääkäriliitosta.

– Korean näköinen limsa-automaatti koulun käytävällä huutaa viestiä: "makea kuuluu arkiseen työympäristöön", ja tämä viesti on päin mäntyä, sanoo Hausen.

Sosiaalihammaslääketieteen tutkija Rami Kankaanpää kertoo koulujen vähentäneen limsan ja karkin myyntiä roimasti heti, kun opetushallitus antoi aiheesta suosituksen keväällä 2007. Sen jälkeen asia ei olekaan kummoisesti edennyt.

– Viime vuonna käynnistettiin "karkiton koulu" -kampanja, johon ilmoittautui Suomen tuhansista kouluista vain noin kuusikymmentä. Olen pettynyt, sanoo Kankaanpää.

Hän kritisoi koulujen tapaa myydä karkkia ja limsaa.

– Koulut perustelevat asiaa sillä, että oppilaat ostaisivat karkit joka tapauksessa kaupoista. Onko karkinmyynti ainoa keino pitää oppilaat koulun alueella?

– Jos koulun tehtävä on myydä karkkia, niin ollaan hakoteillä, sanoo Kankaanpää.