Uusia presidentinvaaleja ei lain mukaan voida järjestää sotatilan aikana. Moni ukrainalainen suhtautuu Zelenskyiin kaksijakoisesti, mutta enemmistö kannattaa tämän jatkamista presidenttinä sodan loppuun.
Alkuviikosta Ukraina astuu uuteen poliittisesti epävarmempaan aikaan. Presidentti Volodymyr Zelenskyin kausi maan johdossa päättyisi maanantaina 20. toukokuuta, jos maassa vallitsisi rauha. Uusia vaaleja ei kuitenkaan sotatilan aikana voi lain mukaan järjestää.
Vaikka laki sallisi vaalit, demokratian toteutuminen olisi vaikeaa. Noin viidesosa Ukrainan pinta-alasta ja merkittävä osa kansasta on miehitysvallan alaisuudessa, minkä lisäksi äänestäjiä on runsain mitoin rintamalla ja ulkomailla. Vaalien järjestäminen olisi myös taloudellisesti hankalaa tilanteessa, jossa kaikki resurssit tarvitaan maanpuolustukseen.
Venäjän hyökkäyssodan yhä jatkuessa Zelenskyin pesti jatkuu hamaan tulevaisuuteen ilman selvää päätepistettä. Carnegie-ajatushautomon sivuilla kirjoittavan Ukrainan poliittisen historian tutkijan Konstantin Skorkinin mukaan maan perustuslakiin ei ole kirjattu mekanismia, jolla presidentin virkakautta voitaisiin jatkaa ilman vaaleja.
– Ukrainalaiset asianajajat ovat huomauttaneet, että tällaisen mekanismin puuttuminen on harkittu päätös, jotta riski vallan väärinkäyttämiselle olisi pienempi. Samanaikaisesti Ukrainan vaalilait kieltävät vaalien järjestämisen sotatilassa, Skorkin kirjoittaa.
Ukrainan perustuslaki sanelee yhtäältä, että presidentin virkakausi on viisi vuotta, mutta toisaalta myös, että presidentti palvelee virassaan seuraajansa valintaan asti.
"Luottamukseni häneen on laskussa"
Huhtikuussa Ukrainassa vieraillut STT kysyi ihmisiltä sitä, miten Zelenskyin hallinto on heidän mielestään suoriutunut tehtävistään.
Keskusteluissa Zelenskyistä nousee esiin kaksi erilaista kuvaa: yksi on hyökkäyssodan alun sankaripresidentti, joka ei antanut periksi ylivoimaiselta näyttävän hyökkäyksen edessä. Valtiomies, joka vastasi tarvitsevansa "ammuksia, en kyytiä" kun Yhdysvallat tarjosi hänelle pakomahdollisuutta.
– On hyvä, että hän ei ole luovuttanut tai antanut periksi, kertoi Harkovassa Natalia, 56.
– Hyvänä asiana mainitsen sen, ettei hän paennut. Hän ei luovuttanut alueitamme ja järjesti vastarinnan, ja hän taistelee kansamme puolesta, kertoi Kiovassa Vinnytsjasta kotoisin oleva Daria, 32.
Darian suhtautuminen Zelenskyiin ja tämän hallintoon on kuitenkin kaksijakoinen yli kaksi vuotta jatkuneen suursodan jäljiltä. Presidentin johtamistavasta löytyy paljon arvosteltavaa.
– Jotkin hänen määräyksistään ovat olleet, jos nyt eivät järjettömiä, niin huonosti ajankohtaan sopivia. Näitä ovat olleet esimerkiksi johtajien vaihdokset. En usko, että niistä tässä tilanteessa seuraa mitään hyvää, Daria sanoi.
Zelenskyin arvostelluimpia päätöksiä sodan varrella oli maan asevoimien suositun komentajan Valeri Zaluzhnyin erottaminen helmikuussa. Johtajavaihdokset ovat horjuttaneet luottamusta Zelenskyin hallitukseen.
– Luottamukseni häneen on laskussa. En voi puhua yhteiskunnan puolesta, mutta myös minun piireissäni luottamus laskee. Yleensä sanotaan, että Zelenskyi on sodanajan presidentti. Ennen kuin sota alkoi, Zelenskyin kannatus oli jo laskussa, kertoo STT:lle Daniil, 26, Kiovassa.
Zelenskyin kannatus on selvästi laskenut suursodan alusta, mutta hieman yli 60 prosenttia kansasta on yhä jossain määrin tyytyväinen Zelenskyin suoriutumiseen, kertoi Rating-tutkimusryhmän helmikuussa tekemä kysely The New Voice of Ukraine -median mukaan.
Kaksi kolmesta kannattaa jatkoa
Myös Daniilin mukaan oli urhea teko, ettei Zelenskyi paennut suursodan alkaessa. Isänmaallinen sädekehä sotapresidentin pään ympärillä on sittemmin himmennyt.
– Puolen vuoden tai vuoden kuluttua suursodan alusta Zelenskyin kannatus alkoi laskea monesta syystä myös omalla kohdallani. Syitä oli muun muassa tämä mobilisaatiolaki.
Jos Zelenskyin hallituksen toiminnasta löytyy paljon arvosteltavaa, pitäisikö uudet vaalit järjestää sodasta huolimatta?
– Se on hyvä kysymys. Laki sanoo, ettei uusia vaaleja saa pitää, kun on sotatila. Se on vaikea kysymys. Ja kuka tulee Zelenskyin jälkeen? Jos nyt olisi ollut vaalit, sanoisin että Zelenskyi olisi ehkä voittanut, mutta täydellä varmuudella sitä ei voi sanoa. Mutta jos asiaa katsoo laajemmin, niin nyt ei ole mahdollista pitää vaaleja, koska meillä on miehitettyjä alueita, jotka eivät pysty äänestämään. Vaalit on pakko pitää koko maan alueella, muuten ne eivät heijasta täysin kansan tahtoa, Daniil sanoo.
Toistaiseksi ukrainalaisten yleinen mielipide on sen puolella, että Zelenskyi jatkaa tehtävässään sodan loppuun asti. Helmikuussa Kiovan sosiologian instituutin KIIS:n tekemässä noin 1 200 vastaajan kyselyssä 69 prosenttia vastasi, että Zelenskyin tulisi jatkaa tehtävässään sotatilan loppuun asti ja että heti tämän jälkeen uudet presidentinvaalit olisi järjestettävä.
Vain yksi kymmenestä vastaajasta kannatti vaalien järjestämistä sodan jatkuessa ja siihen tarvittavien lakimuutosten tekemistä. Yhtä pieni osuus kannatti presidentin tehtävien siirtämistä parlamentin puhemiehelle. Vain neljä prosenttia kannatti sotatilan keskeyttämistä vaalien järjestämiseksi.
Sotatila julistettiin Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 Venäjän käynnistettyä laajan hyökkäyksensä maahan.
Venäjä otti "oikeusvaltiohuolen" propaganda-aseekseen
Venäjä on käyttänyt Ukrainan vaalien lykkääntymistä propaganda-aseenaan.
– Uskoakseni Zelenskyin kohtalo on sinetöity, ja monet myös Ukrainassa kyseenalaistavat pian hänen legitiimiytensä, sanoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov medialle huhtikuun lopulla Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan.
Venäjän pitkäaikainen ja itsevaltainen presidentti Vladimir Putin valittiin virallisesti jatkokaudelle maaliskuun presidentinvaaleissa, ja hän astui muodollisesti virkaansa toukokuun alussa. Vaalit järjestettiin myös Ukrainalta miehitetyillä alueilla.
Venäjän vaaleja pidettiin yleisesti tarkasti käsikirjoitettuna näytelmänä, jossa yhtäkään Putinin politiikan todellista haastajaa ei päästetty ehdokkaaksi asti. Lumevaalien ansiosta Venäjä voi kuitenkin propagandassaan tekeytyä Ukrainaa demokraattisemmaksi.
– Tilanne tihkuu mitä synkintä ironiaa. Vallan säännöllinen vaihtuminen oli yksi Ukrainan demokratian saavutuksista, jolla se erottautui edukseen useimmista muista Neuvostoliiton jälkeistä maista, eritoten Venäjästä ja Valko-Venäjästä, kirjoittaa tutkija Konstantin Skorkin Carnegien sivuilla.
Ukraina on varoittanut liittolaisiaan siitä, että Venäjä tehtailee propagandakampanjaa, jonka tarkoituksena on horjuttaa uskoa Zelenskyin asemaan sekä Ukrainassa että sitä tukevissa länsimaissa. Asiasta kertoo Kyiv Independent.
Venäjä on kyseenalaistanut Ukrainan hallinnon legitiimiyttä vuoden 2014 Maidan-vallankumouksesta lähtien. Venäjämielisen presidentti Viktor Janukovitshin syrjäyttänyttä kansannousua on Kremlin propagandassa kutsuttu vallankaappaukseksi, ja Ukrainan nykyistä hallintoa nimitellään "Kiovan regiimiksi".
Parlamentin puhemiestä ehdotettu
Ukrainan hallitus on virallisissa yhteyksissä vaitonainen Zelenskyin legitiimiyden aiheesta, ja presidentin kanslia kieltäytyi kommentoimasta aihetta Kyiv Independentille toukokuussa.
Rauhan aikaan presidentinvaalit olisi järjestetty maaliskuun lopulla. Ukrainan parlamentti on toiminut ilman uutta kansan mandaattia jo jonkin aikaa, sillä ilman sotaa parlamenttivaalit olisi järjestetty viime vuoden lokakuussa. Kyiv Independentin mukaan maan parlamentin valtaoikeuksien jatkamisesta sotatilan aikana on kuitenkin erikseen säädetty perustuslaissa, toisin kuin presidentin kohdalla.
Zelenskyin vastustajat ovat argumentoineet sen puolesta, että parlamentin puhemiehen pitäisi nousta virkaatekeväksi presidentiksi. Ukrainan parlamentin eli verhovna radan nykyinen puhemies ja Zelenskyin puoluetoveri Ruslan Stefantshuk on vakuuttanut, että Zelenskyi jatkaa tehtävässään seuraavan presidentin valintaan asti.
Parlamentin jakolinjat ovat kuitenkin syventyneet, ja puhemies saattaa vielä vaihtua, jos Zelenskyin vastustajat saavat tahtonsa läpi, kirjoittaa tutkija Konstantin Skorkin Carnegien sivuilla.
Maidan-vallankumouksen yhteydessä vuonna 2014 silloinen parlamentin puhemies Oleksandr Turtshynov otti tilapäisesti hoitaakseen presidentin tehtävät sen jälkeen, kun presidentti Viktor Janukovitsh pakeni Venäjälle. Janukovitshin seuraajaksi valittiin Petro Poroshenko. Zelenskyi nousi vuorostaan Poroshenkon seuraajaksi vuonna 2019.
Lopullisen sanan Zelenskyin asemasta voisi sanoa Ukrainan perustuslakituomioistuin, mutta asia ei toistaiseksi ole noussut sen käsittelyyn. Tuomioistuin kärsii parhaillaan vajaamiehityksestä, minkä lisäksi sitä yritetään uudistaa perinpohjaisesti. Ukrainan perustuslakituomioistuin on useiden korruptioskandaalien ryvettämä, ja sen remonttia on pidetty keskeisenä askeleena Ukrainan polulla kohti EU-jäsenyyttä.
Päivitetty otsikon aikamäärettä 20.5. kello 5.46.