Napoleonia muisteleva Ranskan presidentti saa asetella sanansa tarkkaan vielä 200 vuotta keisarin kuoleman jälkeen. Napoleonin aika jätti jälkensä myös kauas Ranskan rajojen ulkopuolelle.
Ranskassa ja muuallakin maailmassa muistetaan tänään Napoleon Bonaparten kuolemaa 200 vuotta sitten. Waterloossa vuonna 1815 viimeisen taistelunsa hävinnyt Ranskan keisari kuoli brittien vankeudessa syrjäisellä Saint Helenan saarella 5. toukokuuta 1821.
Historian jättiläisen perintö herättää yhä ristiriitaisia tunteita Ranskassa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo pitää tänään puheen Napoleonin muistoksi ja laskea seppeleen tämän haudalle Pariisissa.
Macronin avustajakunnan mukaan huomionosoitukset eivät merkitse kaikkien Napoleonin tekojen, kuten veristen sotaretkien tai kertaalleen jo lakkautetun orjuuden laillistamisen hyväksymistä.
Outoa olisi myös Napoleonin merkkipäivän sivuuttaminen. Käytännössä koko Ranskan valtion nykyinen keskitetty hallintokoneisto sekä suuri osa maan koulutus- ja oikeusjärjestelmän rakenteista on perua Napoleonin valtakauden aikana tehdyistä uudistuksista.
Hajanaisten lakien kokoaminen yhdeksi ja kaikkia koskevaksi siviililaiksi (Code Civil/Code Napoleon) loi oikeudellisen perustan, joka levisi sekä valloitussotien että vapaaehtoisen omaksumisen myötä eri puolille Eurooppaa ja kauemmaskin.
Uudistuksen periaate oli kaikkien tasa-arvoisuus lain edessä. Mutta ei aivan kaikkien: lain mukaan aviomies on perheen pää, jota vaimon ja lasten tulee totella. Ranskan nykyinen tasa-arvoministeri Elisabeth Moreno luonnehtikin Napoleonia hiljattain "erääksi kaikkien aikojen suurimmista misogynisteista (naisvihaaja)".
