Raimo Helmisen SaiPa oli SM-liigan ylivertainen sensaatiotarina – nyt eteen tulee "raju juttu"

1.05570870
Raimo Helminen.Mikko Lieri / All Over Press
Julkaistu 04.09.2025 05:55
Toimittajan kuva

Ilari Savonen

ilari.savonen@mtv.fi

@ilarisavonen

Jos pohtii edellistä SM-liigakautta, yksi tarina nousee ylitse muiden. Se oli Lappeenrannan SaiPa. Pitkään sarjan häntäpäässä rämpinyt seura nousi sysäyksellä huipulle, kun se taisteli keväällä Suomen mestaruudesta KalPaa vastaan. SaiPan koko sensaatiotarina henkilöityi enemmän ja vähemmän suomikiekon legendaan, Raimo Helmiseen, joka on nyt ”rajun jutun” äärellä.

Jos vuosi sitten olisi sanonut, että Lappeenrannan SaiPa pelaa tulevalla kaudella finaaleissa, olisi kyseisen väitteen esittäjää saattanut pitää umpihulluna. Seuran edelliset sijoitukset kun olivat: 12, 13, 14, 15 ja 15. 

Se oli ollut siis Liigan pohjamudissa jo vuosien ajan, eikä mikään vihjannut sen enempää siihen, että eteen tulisi täyskäännös.

Niin kuitenkin kävi.

SaiPan keltaväritteinen lumipallo lähti vyörymään heti syksystä lähtien oikeaan suuntaan, eikä se pysähtynyt kuin vasta kevään huipennuksessa. Runkosarjan viidennen sijan perään tuli pudotuspelisarjavoitot TPS:stä, HIFK:sta ja Lukosta.

SaiPa oli yhtäkkiä finaalissa, ja koko kansa puhui Raipen pojista.

Eli Raimo Helmisen luotsaamasta lappeenrantalaisjoukkueesta.

Huuma näkyi ja kuului itärajan tuntumassa. Kun keväällä vieraili Lappeenrannassa, oli vaikea löytää yhtäkään murjottavaa kasvoa. SaiPan tuoman ilon ja riemun saattoi aistia kaikkialla.

– Koko kaupunki ja Etelä-Karjala seisoivat SaiPan takana, miten sen toki pitääkin olla. Jokainen seura, varsinkin SaiPa, tarvitsee yleisön tuen. Toivottavasti tuo näkyy myös jatkossa, koko huuman keulakuva eli Raimo Helminen sanoo nyt MTV Urheilulle.

Lue myös: SM-liigassa jättimäinen käänne – kohusuunnitelma haudattu

Juttu jatkuu kuvan alla.

1.05284974SaiPan kevään fanihuumaa.NIKLAS PEHKONEN

SaiPan sensaatiotarina henkilöityi Helmiseen, Suomi-kiekon erittäin sympaattiseen ikoniin. Vaikka SaiPa porskutti 12 tai 13 ottelun voittoputkessa, Helminen asteli pelien jälkeen kameroiden eteen ja jakoi hyvin vaatimattomat kommentit.

– Hyvin pojat pelas. Nää on tiukkoja pelejä, oli Helmisen toistuva viesti.

Sympaattisuus heijastui koko SaiPaan. Se oli helposti lähestyttävä taho, jonka noususta saattoi innostua eri puolella Suomea.

Syntyi kiinnostusta, joka kohdistui koko joukkueeseen, mutta ennen kaikkea Helmiseen. SaiPan ennakkoluulottomat urotyöt saivat ihmiset innostumaan niin, että Lappeenrantaan ruvettiin kehittelemään jo erinäköisiä patsasideoita.

Siis Helmisestä, Raipesta, joka kauhisteli kyseisiä väläyttelyjä jo kevään pudotuspelien yhteydessä.

Patsasidea vietiin lopulta toteutukseen, joskin hieman erilaisella twistillä. Lappeenrannan kesänähtävyyteen eli hiekkalinnaan veistettiin Raimo Helmisen figuuria muistuttanut teos.

Helminen ei mitenkään rummuttanut kyseistä ideaa.

– Raipe pyysi lopettamaan höpöttämisen välittömästi, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen totesi Ylelle SaiPan kevätjuhlissa, viitaten patsasideaan.

Helminen on tietoinen Lappeenrantaan tehdystä teoksesta.

– Ei se ole kyllä mun juttu! Helminen naurahtaa.

– SaiPalle tuo kuuluu, ei pätkääkään minulle. Tuo oli SaiPan juttu, Helminen ilmoittaa.

Lue: Nyt se on varmaa: SM-liigaan sääntöuudistus – NHL:stä tuttu systeemi käyttöön

”Ei voi muuta sanoa”

SaiPan tarina kantoi lopulta hopealle asti. Idän ihme meinasi laittaa kevään huipennuksen jännäksi, kun se johti Lappeenrannassa pelattua kuudetta finaaliottelua vielä kolmannen erän loppuvaiheilla. KalPa tuli kuitenkin tasoihin Juuso Mäenpään osumalla.

Ratkaisu syntyi ensimmäisessä jatkoerässä, kun ruotsalaispuolustaja Filip Westerlund painoi kiekon verkkoon. Tämä varmisti KalPalle seurahistorian ensimmäisen Suomen mestaruuden.

– Kun kausi loppui, se päättyi kuin seinään. Se oli... siinä. Sen jälkeen kiittelimme kaikkia ja olimme pari iltaa yhdessä, Helminen muistelee.

Mitä ajatuksia menneestä herää nyt, neljä kuukautta finaaleiden jälkeen?

– Olihan tuo positiivinen kausi kaikin puolin. Ei tuosta voi sanoa mitään muuta. Mutta tuokin on nyt mennyttä, Helminen aloittaa, jatkaen perään:

– Nyt on uusien kujeiden aika, ja on ollut jo vähän aikaa. Yritämme olla kannattajien tuen arvoisia. Mihinkä meillä sitten riittää, sitä on mahdotonta sanoa. Yritetään touhuta.

Juttu jatkuu kuvan alla.

1.05535574Helminen SaiPan kesäharjoituksissa.Mikko Lieri / All Over Press

SaiPan pitkälle edennyt kevät tiesi sitä, että se ei lopulta ehtinyt paljoakaan harjoittelemaan yhdessä, ennen kuin kesälomat puskivat päälle.

– Kaksi viikkoa ehdittiin vetää. Se oli silloin maksimi, Helminen perkaa.

Ehtikö sitä kesän aikana ottamaan pienen irtioton jääkiekon parista?

– No joo, varsinkin heinäkuussa, kun ehti vähän lomailemaan. En paljoa mökiltä lähtenyt pois, Helminen virnistää.

– Silloin tuli lämmöt ja kaikki. Ihan kivasti tuo kesä meni. Alku oli vähän kiireinen, kun oli pudotuspelien perään MM-kisoja sun muita. Sen jälkeen ei ollut mitään ihmeempiä, Helminen jatkaa.

Helminen astelee nyt SaiPan kanssa kovan urakan äärelle. Lappeenrantalaisjoukkue kun koki merkittäviä muutoksia kevään finaaleiden jälkeen.

Pitkä hiljaisuus

SaiPan haasteet saattaa havaita, kun kurkistaa sen kokoonpanon puolelle. Ei ole enää huippukauden vetäneitä Ville tai Mikko Petmania, erittäin luotettavaa kanadalaispuolustajaa Mark Pysykiä, kiekollista liideripakkia Mikko Kousaa, Kim Strömbergiä, Miska Siikosta tai Roni Karvista.

– Melkein kaikki johtavat pelaajat lähtivät pois. Nyt jätkien pitää yrittää rakentaa uudelleen. Helppoa se ei tule olemaan – missään nimessä, Helminen myöntää.

SaiPan kohdalla iso kysymys kääntyy nimenomaan siihen, että miten se pystyy paikkaamaan Petmanien veljesten lähtöä? He kun olivat valtavassa roolissa viime kaudella.

– Eihän niiden korvaaminen ole… Helminen aloittaa ja on pitkään hiljaa.

– Se on vaikea rasti.

Petmanien merkitys ei näkynyt pelkästään pisteiden teon puolella (Ville, 59 runkosarjaottelua, 19+30=49, Mikko, 59 runkosarjapeliä, 10+21=31). He olivat SaiPan viime kauden ruumiillistumia. He näyttivät suuntaa muille.

– Joukkue teki keskenään ison työn viime vuonna. He kasvoivat hienosti yhteen. Sen se vaatii, mikäli haluaa pärjätä. Sitä vaaditaan myös nyt, Helminen perkaa.

SaiPan tarina kiteytyy tälläkin kaudella sisäiseen kehitykseen. Nyt estradille astelee useita nuoria pelaajia. Heistä osa, kuten Juuso Heikkilä, Eero Klintrup ja Janne Naukkarinen olivat jo viime kevään pudotuspeleissä tapetilla.

Helminen myöntää, että hän nauttii kovasti siitä, kun hän pääsee viemään nuoria pelaajia eteenpäin.

– Sehän tuossa sitä kivaa hommaa on, kun näkee, että kehitystä tulee. Jos se ei johda tulokseen, niin se kyllä aiheuttaa hyvää mieltä valmennusjohdossa sen työn kannalta, mitä tuossa tehdään.

Miten lähestytte alkavaa kautta? Onko teillä jotain selkeää tavoitetta?

– Ihan pelkästään päivä kerrallaan mennään. Samalla tavalla kuin viime vuonna, Helminen toteaa vaatimattomalla tyylillään.

Helmisen mukaan SaiPan nykyryhmä on paiskinut hommia hyvällä asenteella koko kesän ja alkusyksyn ajan.

– Ainahan sitä voisi asioita paremmin tehdä, ennen kaikkea itse! Sittenhän se näkyisi myös tulostaululla, Helminen virnuilee.

Tulevaa ajatellen Helminen lyö raa’an faktan pöytään.

– Meillä on pirun tasainen ryhmä, mistä on vaikea nostaa ketään esille. Kyllä tuolla pitää kaikkien onnistua.

– Se on raju juttu, mutta niin se vain on, Helminen perkaa realiteetteja, menestymishaaveita ajatellen.

SaiPa avaa liigakautensa ensi tiistaina, kun se kohtaa kotiottelussa edelliskevään finaalivastuksensa KalPan.

Tuoreimmat aiheesta

Liiga