Rahmonov jatkaa Tadzhikistanin presidenttinä

Tadzhikistanin oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja, koska perustuslakiin tehdyt muutokset sallivat jo 14 vuotta maata johtaneen Emomali Rahmonovin asettua vielä ehdolle.

Emomali Rahmonov on voittanut Tadzhikistanin presidentinvaalit. Kansallisen vaalilautakunnan edustajan mukaan istuva presidentti Rahmonov sai eilisissä presidentinvaaleissa yli 79 prosenttia äänistä.

Rahmonovin pahin kilpailija Olimzhon Bobojev joutui tyytymään runsaan 6 prosentin kannatukseen. Äänestysvilkkaus oli 91 prosenttia.

Oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja, koska perustuslakia oli muutettu siten, että Rahmonov saattoi vielä asettua ehdolle. Rahmonov on toiminut 14 vuotta Tadzhikistanin presidenttinä. Vaalivoiton ansiosta hän jatkaa toimessaan vielä seitsemän vuotta.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj arvostelee Tadzhikistanin presidentinvaaleja ennen kaikkea siitä, ettei Rahmonovilla ollut todellisia vastaehdokkaita. Etyjin vaalitarkkailuoperaation johtaja Kimmo Kiljunen sanoo, ettei maassa käyty vakavaa vaalikampanjaa eikä vaaleissa ollut vakavasti otettavia vaihtoehtoja.

- Se merkitsi sitä, että emme päässeet ylipäätään testaamaan Tadzhikistanin sitoutuneisuutta demokraattisiin vaaleihin, Kiljunen kertoo.

Kiljusen mukaan myös vaalipaikoilla nähtiin selviä rikkeitä. Esimerkiksi yksi perheenjäsen saattoi äänestää koko perheen puolesta monella lipulla. Kiljunen ei usko kuitenkaan, että kyseessä olisi ollut viranomaisten ohjaama vaalivilppi.

- Todennäköisempää on se, että tämä on vanha neuvostovaalitavan jäänne. On kansalaisvelvollisuus, että kaikki käyvät äänestämässä, ja siksi perheenjäsenet huolehtivat asiasta sukulaistensakin puolesta. Silloin se on hoidettu.

Etyj arvostelee raportissaan myös sitä, että presidenttiehdokkaaksi rekisteröityvän on saatava kokoon 160 000 allekirjoitusta. Tämä ehto on Kiljusen mukaan tosiasiassa hallituksen keino hyväksyä tai eliminoida tietyt ehdokkaat.

Kiljusen mukaan Tadzhikistanissa on kuitenkin nähtävissä merkittäviä parannuksia sitten vuoden 1999 vaalien. Maassa on myös aitoja oppositiopuolueita, ja ne uskaltavat puhua hallitusta vastaan.

(MTV3-STT-AFP-Reuters)

Lue myös:

    Uusimmat