Koronapandemia on ohi, mutta sen vaikutukset eivät. THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä kertoo, miten nuoret vieläkin maksavat hintaa poikkeusajasta.
Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, miten koronapandemia ja muut kriisit ovat vaikuttaneet nuoriin. Studiossa oli vieraana ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt korona-ajoista. Vuodesta 1996 asti tehdyssä kyselyssä ahdistuneisuuden suunta on muutenkin ollut hissukseen nouseva, mutta korona-aika lisäsi ahdistuneisuutta erityisen paljon.
Aalto-Setälän mukaan THL:ssä odotettiin, että ahdistuneisuus laskisi arjen tasaantuessa ja palautuessa ennalleen pandemian jälkeen, mutta näin ei käynyt. Ahdistuneisuus nousi hieman, tosin vähemmän kuin korona-aikaan.
– Tästä hieman yllätyttiin, koska ajateltiin, että oltaisiin päästy jo sen yli, Aalto-Setälä sanoo.
Lue myös: Tutkimus: Koronasulku vaikutti ihmisten muistiin vankeuden tavoin
Ensin nuoria koetteli pandemia, sitten muut kriisit
Pandemian aikaan kuvioihin tuli etäopiskelu ja opinnoissa vaadittava itseohjautuvuus. Kavereita tai opettajia ei nähty.
– Nuoret maksavat edelleen hintaa pandemiasta. Se on ollut kova jysäys heidän arkeensa ja elämäänsä, Aalto-Setälä sanoo.
Hän lisää, että poikkeusajat eivät päättyneet siihen. Meneillään olevat kriisit, kuten Ukrainan sota, talousongelmat ja ilmastonmuutos koskettavat nuoria yhtä lailla kuin muitakin.
– Viimeiset vuodet ovat todella vahvasti koetelleet nuorten sopeutumiskykyä, Aalto-Setälä sanoo.
Etäily vaikutti myös oppimishaasteista kärsiviin
Etäopetus näytti tekevän hallaa nuorille. Sosiaalista turvaverkkoa koulussa oli vähemmän käytettävissä. THL on havainnut, että mitä pidempään nuoret olivat etäopetuksessa, sitä suurempia ovat vaikutukset olleet.
Etäopetus on näkynyt myös niissä nuorissa ja lapsissa, joilla on ollut oppimisen haasteita tai nepsy-pulmaa. He saivat vähemmän tukea, mikä on näkynyt heidän psyykkisessä hyvinvoinnissaan.
– Tätä velkaa maksetaan nyt.
Haittaa oli myös siitä, että pandemia-aikana harrastustoimintaa rajoitettiin. Tuloksena harrastusrajoitteista oli se, että nuorten sosiaaliset kontaktit vähenivät.
Lue myös: Koronapandemia kolhaisi ihmissuhteita: Professori nimeää merkittävimmät vaikutukset
Vaikutukset myöhempään elämään
Edellä kuvatuilla haasteilla voi olla vaikutuksensa myöhemmin elämässä niin työuran kuin henkilökohtaisenkin elämän tasolla. Aalto-Setälän mukaan ne voivat näkyä jo siinä, miten nuori liittyy sosiaalisesti ympäristöönsä. Jos nuori ei pääse kiinni arkielämään samaan tapaan kuin aiemmin, sosiaalinen ahdistus nousee.
Tämä on Aalto-Setälän mukaan havaittu vanhemmilla nuorilla. Moni nyt nuori aikuinen menetti koronan vuoksi esimerkiksi vanhojen tanssit ja penkkarit ja joutui aloittamaan opintonsa ilman mahdollisuutta ryhmäytyä.
– Heillä voi ihan aiheesta olla sellainen olo, että elämä valuu hukkaan.
Jos opiskeluympäristöön ei pääse liittymään, voi tämä Aalto-Setälän mukaan näkyä myöhemmin työelämässä puutteellisina sosiaalisina taitoina tai tunnetaitoina, kun niitä ei ole päästy kehittämään ikätoverien seurassa.
Lue myös: Nuorten mielenterveysongelmat yleisempiä kuin koskaan – ennaltaehkäisy olisi tärkeää: "Valitettavasti se juna on liian monen osalta mennyt ohi"
Sosiaalisen median monet vaikutukset
Sosiaalinen media on koko ajan läsnä nuorten arjessa. Aalto-Setälän mukaan somealustat voivat vaikuttaa nuoriin eri tavoin ja hänen mukaansa pitäisi tutkia enemmän niihin liittyviä syy-seuraussuhteita.
Aalto-Setälä ei pidä somea pelkästään hyvänä tai huonona asiana. Tiedetään, että nuoret, joilla on ongelmia mielenterveyden kanssa jo muutenkin, käyttävät enemmän aikaa somessa ja digivälineissä kuin muut samanikäiset. Toisaalta sitä kautta voi ylläpitää esimerkiksi kaverisuhteita, mutta toisaalta somepalveluissa nuoret voivat altistua kiusaamiselle ja haitallisille kontakteille tai sisällöille.
Hän lisää, että omaa identiteettiä rakentamassa olevat nuoret etsivät somesta herkästi samaistumisen kohteita. Siloteltu ja ihannoitu somemaailma voi luoda paineita, mikä Aalto-Setälän mukaan näkyy esimerkiksi tyttöjen syömishäiriöiden riskitekijänä.
Opiskeluhuoltoa pitäisi kehittää
Mielenterveyshäiriöiden hoito peruskoulun puolella ei kuulu opiskeluhuoltoon. Aalto-Setälän mukaan sen pitäisi kuulua, sillä nuoret toivovat palveluita sinne, missä itsekin ovat.
– Tällä hetkellä lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että lieviä ongelmiakaan hoidettaisiin koulussa. Se on asia, jota kannattaisi edistää, Aalto-Setälä sanoo.
Puhu nuoresi kanssa, jos jokin mietityttää!
Jos vanhemmalla herää huoli lapsen mielen hyvinvoinnista, Aalto-Setälä kehottaa puhumaan asiasta nuoren kanssa. Nuoret pystyvät tukeutumaan vanhempiinsa, jos saavat siihen mahdollisuuden.
Aalto-Setälä toteaa, että aikuisten tulee olla nuorten käytettävissä. Sitten voidaan yhdessä miettiä, millä tavalla esimerkiksi kaveriin voisi olla yhteydessä tai mistä voisi saada ystäviä. Samoin nuorta voi esimerkiksi ohjata hakeutumaan matalan kynnyksen palveluihin avun piiriin. Käytettävissä on esimerkiksi Sekasin-chat.