Koronarajoitusten haitat lapsille ja nuorille huolestuttavat tutkijoita: "Lapset maksavat kovan hinnan rajoituksista"

Alle 20-vuotiaiden harrastustoiminta avautui maanantaina pääkaupunkiseudulla rajoitetusti hallituksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suositusten vastaisesti.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori perusteli harrastustoiminnan jatkumista toteamalla, että niiden rajoittamisen haitat ovat olleet suurempia kuin niiden hyödyt.

Lue lisää: Lasten ja nuorten harrastustoiminta pääsee jatkumaan pääkaupunkiseudulla – "Toiminnan järjestäjillä on nyt valtavan suuri vastuu"

"Päätös on tarpeellinen"

Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola pitää harrastustoiminnan jatkumista tarpeellisena.

– Mielestäni päätös on hyvä ja tarpeellinen, sillä epämääräisen pituiset ja liian kategoriset kiellot voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Lapselle ja nuorelle sekä kouluyhteisö että monenlaiset harrastukset ovat kehityksen kannalta tärkeitä. 

Kosolan mukaan pelkona on, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat pitkittyneet koronarajoitukset lisäävät muun muassa mielenterveysongelmia ja lihavuutta sekä vähentävät liikkumista.

Lue myös: Onko suomalaisten huono kunto uhka maan turvallisuudelle? Näin vastaa Puolustusvoimat: "Olemme huolissamme fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneesta laskusta"

– Esimerkiksi varusmiespalvelukseen astuvien kunto on tasaisesti heikentynyt ja ruumiinpaino lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. On vaarana, että lasten jääminen pois harrastuksista tai etäopetukseen siirtyminen lisävät liikkumattomuutta ja huonoa kuntoa entisestään.

Liikkuminen on vähentynyt

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa koronarajoitusten vaikutuksia suomalaisten aikuisten elämänlaatuun muun muassa kyselytutkimusten avulla, kertoo johtava tutkija Anna-Mari Lundqvist. Lasten ja nuorten osalta vastaavaa tietoa ei toistaiseksi ole kertynyt. 

Yksittäisiä tutkimustuloksia koronatoimien vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin on kuitenkin jo saatu.

Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkuminen askelmäärissä mitattuna väheni viime keväänä kymmeniä prosentteja edellisvuosiin verrattuna. 

Korona-aika lisäsi yksinäisyyttä

Nuorisotutkimusseuran kyselyn mukaan yksinäisyys lisääntyi viime vuonna etenkin toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Toisen asteen opiskelijoista yksinäisyyttä oli kokenut koronaepidemian aikana yli 20 prosenttia, mikä on kaksinkertainen osuus aiempien vuosien kouluterveyskyselyiden lukuihin verrattuna. 

Myös kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro toivoo harrastusten jatkuvan, sillä harrastuksilla ja sosiaalisilla suhteilla on hänen mukaansa suuri merkitys lasten ja nuorten identiteetille.

– Yhteenkuuluvaisuuden tunne on keskeinen psykologinen tarve. Jos se jää toteutumatta, on hinta kova. Esimerkiksi etäopetuksessa olevien toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa uupuneiden määrä on moninkertaistunut ja innostus laskenut.

Salmela-Aron mukaan viime vuoden lopulla esimerkiksi joka neljäs yliopisto-opiskelijoista kertoi voimakkaasta uupumuksesta, kun aiemmin osuus on ollut 7–10 prosenttia. 

– Tällaisia lukuja en ole ikinä aikaisemmin nähnyt ja liittäisin ne kyllä vahvasti koronaepidemiaan ja siihen, että yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei ole pystytty luomaan.

"Toivon, että löytäisimme tasapainon"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muistutti maanantaina, että esimerkiksi Jyväskylässä suuri osa tartunnoista on ollut peräisin harrastustoiminnasta.

Salmela-Aro sanoo ymmärtävänsä, että myös epidemiatilanne tuee ottaa huomioon. Hän toivoo kuitenkin, että harrastukset jatkuisivat jossain muodossa epidemiasta huolimatta.

Lue myös: Hus vastusti lasten ja nuorten harrastusten avaamista – johtajaylilääkäri: "Hus suositteli nykyisten rajoitusten jatkamista"

– Lapset maksavat aika kovan hinnan näistä rajoituksista. Esimerkiksi nuorten mahdollisuutta tavata kavereita ei voi kokonaan kieltää näin pitkäksi aikaa. Pitäisin tärkeänä pohtia keinoja siihen, miten harrastuksia voitaisiin jatkaa,  Salmela-Aro sanoo.

Myös Kosola toivoo, että koronaepidemian ollessa pitkittynyt löydettäisiin keinoja jatkaa harrastuksia esimerkiksi pienemmissä ryhmissä.

– Toivon, että löytäisimme tässä tasapainon, ennen kuin pandemian kulkuun päästään vaikuttamaan rokotteiden avulla.