Koronakriisi on ollut kova pala purtavaksi lapsille ja nuorille. Etäopiskelu ja kiinni olevat harrastustilat ovat vaikeuttaneet lasten ja nuorten arkea jo liki kahden vuoden ajan.
Lasten ja nuorten ongelmat eivät suinkaan koske vain Suomea. Heidän masennus- ja ahdistusoireet ovat korona-aikana kaksinkertaistuneet verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, kanadalaistutkijoiden meta-analyysi esittää.
Erityisellä koetuksella on ollut aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten sekä tyttöjen mielenterveys.
– Kaksi vuotta on lasten ja nuorten elämästä todella pitkä aika. Se on vaikuttanut kaikkiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ihmiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Yksinäisyys ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen toteaa.
– Samanaikaisesti kun tuen tarve on kasvanut, niin palvelut ovat olleet rajoitettuja. Paljon siirrytty etäpalveluihin. Henkilöstöä on siirretty erilaisiin koronatehtäviin. Lasten leikkauksia on siirretty, Iivonen jatkaa.
Vaikka paljon puhuttu suositus laajasta etäopetuksesta ei toteudukaan, niin sisätiloissa tapahtuva lasten ja nuorten harrastustoiminta ollaan laittamassa tauolle.
– Nyt on ehkä tullut vähän liikaa poliittista ohjausta. Pitäisi mennä paikallisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Pitää varmistaa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista ei ole enempää haittaa. Riskinä on, että tärkeitä juttuja vahingoitetaan, Iivonen toteaa.
"Ei jatkuvasti palvelusta toiseen"
Koronakriisin aiheuttamia ongelmia lasten ja nuorten keskuudessa tulee osaltaan ratkomaan pian uusi toimija, sillä hyvinvointialueiden vastuulle siirtyy oppilashuolto.
– Oppilashuolto on matalan kynnyksen tukea, lasten mielen hyvinvoinnin tukea ja kouluyhteisön tukea, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa kertoo.
Erityisesti uudistuksessa pitäisi huomioida perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö, Kalliomaa muistuttaa.
– Sitä pitäisi ehdottomasti parantaa. Pitäisi toimia asiakkaan hyväksi niin, ettei lähetetä jatkuvasti palvelusta toiseen. Matalan kynnyksen tukea pitäisi olla paremmin saatavilla. Kun palvelun saanti viivästyy, ongelmat mutkistuvat. Ja se kuormittaa erikoissairaanhoitoa, Kalliomaa sanoo.
Myös johtava asiantuntija Iivonen korostaa eri palveluiden yhteensovittamista.
– Oppilashuollossa ei olla pystytty vastaamaan riittävällä tavalla esimerkiksi juuri mielenterveyden pulmiin. Jos ajatellaan koko perusterveydenhuoltoa, miten se vastaa lasten ja nuorten haasteisiin, niin ihan riittämättömällä tavalla.