THL: Tyttöjen mielenterveysongelmat lisääntyneet – yhden ryhmän tilanne parantunut koronan jälkeen

Keväällä 2023 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisilla tytöillä masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt pandemian jälkeen entisestään. 

Mielenterveysongelmiksi katsottiin tutkimuksessa masennuksen ja ahdistuneisuuden lisäksi esimerkiksi syömishäiriöoireilu ja itsetuhoisuus.

Lähes kolme neljästä tytöstä kertoi kyselyssä vähintään yhdestä mielenterveysongelmasta ja lähes puolet tytöistä kertoi vähintään kahdesta ongelmasta.

– Nämä luvut kyllä haastavat sitä yleistä sanontaa, että suurin osa nuorista voi hyvin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu tiedotteessa.

Tyttöjen ahdistus oli kasvussa jo ennen koronapandemiaa, mutta ongelmat nousivat THL:n mukaan pandemian aikana aivan uudelle tasolle eivätkä ole sen jälkeen juuri laskeneet.

THL:n mukaan olisi ollut odotettavissa, että koronapandemian väistyttyä nuorten mielenterveysoireilu olisi vähentynyt. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Tutkimuksen mukaan pojat voivat hieman tyttöjä paremmin. Erityisesti lukioikäisillä pojilla mielenterveysongelmat ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet.

Lue myös: Lasten ja nuorten väkivaltarikoksissa hurja kasvu – uhreissa uusi huolestuttava piirre

Transnuorten oireilu kääntyi laskuun

Myönteinen kehityskulku on nähtävissä transnuorten mielenterveydessä, joka tutkimuksen mukaan on mennyt parempaan suuntaan. Transnuorten masennus ja ahdistuneisuus on kääntynyt selvään laskuun.

THL:n mukaan transnuorilla, joiden syntymähetkellä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan omasta sukupuolestaan, on enemmän mielenterveyden ongelmia kuin muilla nuorilla. 

Heidän mielenterveytensä on kuitenkin pandemian jälkeen mennyt parempaan suuntaan verrattuna cis-sukupuolisiin nuoriin eli heihin, joiden sukupuoli-identiteetti on syntymässä määritellyn sukupuolen mukainen.

– Syitä ei tämän tutkimuksen perusteella voida todentaa, mutta keväällä 2023 voimaan tulleella lailla sukupuolen vahvistamisesta on todennäköisesti ollut positiivinen vaikutus myös transnuorten mielialaan, vaikka lakimuutos ei koskekaan alle 18-vuotiaita. Muutos on voinut toimia signaalina siitä, että transihmisten asioita huomioidaan yhteiskunnassa, sanoo THL:n erikoistutkija Laura Sares-Jäske.

"Ratkaisujen täytyy olla yhteiskunnallisia"

Vuodesta 2021 yksinäisyys on vähentynyt kaikissa tutkituissa ryhmissä. Se oli THL:n mukaan oletettavaakin, sillä koronapandemian aikana kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja sosiaalista elämää rajoitettiin muillakin tavoin, mikä saattoi aiheuttaa yksinäisyyden tuntemuksia.

– Silti, yhdessäkään tutkitussa mittarissa ei ollut palattu lähellekään pandemiaa edeltävää tasoa minkään ryhmän osalta, sanoo tutkimuspäällikkö Kiviruusu.

Syitä nuorten mielenterveysongelmien lisääntymiseen ei THL:n mukaan tiedetä. Yhtenä mahdollisena osatekijänä ovat käynnissä olevat erilaiset kriisit, kuten sodat, taloudelliset huolet koronapandemian jälkeen sekä lisääntynyt netin ja sosiaalisen median käyttö.

THL:n mukaan ongelmat ja nuorten huolet on otettava vakavasti. Ratkaisuja laaja-alaiseen ongelmaan ei voi kuitenkaan jättää yksilöiden hoitamisen tasolle, sillä taustalla on todennäköisesti laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä.

– Ratkaisujen täytyy olla myös yhteiskunnallisia, kuten edellä esitetty esimerkki transnuorten tilanteesta ja lainsäädännöstä antaa aavistaa. Ratkaisuja on tärkeä kehittää yhdessä nuorten kanssa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

THL:n tutkimus perustuu noin 714  000 vastaukseen, jotka ovat antaneet perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1.- ja 2.-vuoden opiskelijat vuosien 2015–2023 kouluterveyskyselyissä.

Lue myös: MIELI ry: Nuorten naisten ahdistusperäiset sairauspoissaolot liki viisinkertaistuneet – yksi keino säästäisi kymmeniä miljoonia euroja, sanoo asiantuntija

Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista viime vuonna pitkälle sairauspoissaolojaksolle