Väkivaltapelit nousivat keskustelun aiheeksi viime viikolla, kun Pyhtäällä marraskuussa 2023 tapahtuneen henkirikoksen oikeudenkäynti alkoi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Nykyään 17-vuotiasta poikaa syytetään nelikymppisen miehen murhasta. Poika oli tekoaikaan vasta 15-vuotias.
Oikeudessa syyttäjä nosti esiin, että poika oli pelannut tietokoneella pelejä ennen epäiltyä henkirikosta. Syyttäjän mukaan kyseessä oli videopeli, jossa on väkivaltaa, varkauksia ja asuntoihin murtautumista.
Myös poliisi nosti pojan pelaamisen esiin kuulusteluissa esitutkinnan aikana. Poliisin mielestä oli erikoista, että poika oli tekopäivänä pelannut peliä, jossa harjoitellaan asuntoon tunkeutumista ja sitten illemmalla poika oli tehnyt niin.
Poika itse nauroi poliisin väitteille.
Rikospaikan haastattelussa oikeuspsykiatri Aissa Bah kertoo, että suoraan ei voida todeta, että väkivaltapelien pelaaminen aiheuttaa nuoressa väkivaltaista käyttäytymistä.
– Se tiedetään, että jos pelaa paljon väkivaltaista sisältöä eikä kykene sitä käsittelemään tai se ei ole ikätasoisesti sopivaa, se voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, keskittymisvaikeuksia ja jopa aggressiivisia tunteita tai ajattelua. Se riippuu myös hyvin paljon siitä, mitä pelaa, miten pelaa ja kuinka paljon ja kuinka hyvin muu elämä on balanssissa, Bah sanoo.
Lue myös: Pyhtään murhasta syytetty teini nauroi, kun poliisi kysyi pelaamisesta
Oikeuspsykiatrin mukaan tieteellisen näytön perusteella ei voida todeta aukotonta syy-seuraussuhdetta väkivaltapelien ja väkivaltarikosten välillä.
– On toki ymmärrettävää, että tällaiset asiat tuodaan esille, koska ne ovat ahdistavia ja vaikeita sulattaa. Ihmismieli pyrkii lokeroimaan tällaiset ajatukset, joten on herkästi ajateltavissa ja tavallaan yksinkertaistettavissa, että koska pelattiin väkivaltaista peliä, sillä on ollut vaikutusta siihen (väkivalta)tekoon.
