Miksi ihminen tekee pahaa? Voiko ihminen olla jo syntyessään paha?
Näihin kysymyksiin etsitään vastausta yhden Suomen johtavan aivotutkijan, Turun yliopiston professorin Lauri Nummenmaan viime viikolla ilmestyneessä kirjassa Pahuus, Ihmisluonnon pimeä puoli (Tammi).
Kirja kertoo ihmismielen pimeästä puolesta: pahuuden biologisesta, psykologisesta sekä moraalisesta luonteesta.
Nummenmaan mukaan kukaan ei synny valmiiksi pahana, mutta alttius väkivaltaan voi olla jo pienestä.
– Väkivaltaisuus ja aggressiivisuus periytyy todella voimakkaasti, kuten muutkin ihmisen ominaisuudet. Sen takia monilla ihmisillä on alttius väkivaltaan jo syntymän takia, mutta eivät geenit tietenkään väkisin ihmisestä väkivaltaista tee.
– Siihen tarvitaan myös pitkä polku ympäristön vaikutuksia ja kehityshistoriaa, että millainen ihmisen persoonallisuudesta muokkautuu, Nummenmaa kertoi Rikospaikan haastattelussa.
Lue myös: Näin vanhemmat kuvailivat Vantaan sellisurman uhriksi joutunutta nuorukaista: Auttavainen ja kiltti poika haaveili opinnoista ja piti aktiivisesti yhteyttä – ”Hei äiti <3”
Nuori mies pakotettiin ampumaan oma veljensä Oulun soramontulla – poliisi avaa nyt julkisuuteen, miten juttu selvitettiin
Lapsuusajan laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset
Väkivallalle selkeästi altistava tekijä on Nummenmaan mukaan lapsuusajan laiminlyönti ja kaltoinkohtelu.
– Esimerkiksi aliravitsemus tai vakava huolenpidon puute lapsuudessa johtaa todennäköisesti voimakkaaseen antisosiaaliseen tai väkivaltaiseen persoonallisuuteen.
Erityisesti nuoret miehet ovat suurimmassa riskissä syyllistyä väkivaltarikoksiin. Nummenmaan mukaan siinä yhdistyy kaksi riskitekijää: miessukupuoli ja nuoruus.
– Nuorella impulssikontrolli toimii paljon huonommin kuin aikuisilla. Nuoret myös tarvitsevat riskinottokykyä ja se saattaa näkyä väkivaltaisuutena. Nuoret miehet ovat väestössä kaikista voimakkaimpia.
Lue myös: Mikkelin vanhusmurhasta syytetty mies kävi koputtelemassa myös kahden muun tuntemattoman naisen ovella – eivät avanneet
Vantaan sellimurhan uhri pelkäsi mennä vankilaan – äiti kokee tuskaa poikansa viimeisistä päivistä: "Olen miettinyt paljon sitä pelkoa ja kipua, jota Nico on tuntenut"
Rikollisilla usein itsehillinnän puutetta
Monesti ihmiset ajattelevat ja mieltävät, että rikollisilla on huono itsetunto tai he ovat epävarmoja. Tämä ei Nummenmaan mukaan pidä paikkaansa.
– Tyypillisesti heillä ei ole huono itsetunto. Enemmänkin rikollisilla on itsehillinnän puutetta ja pelottomuutta sekä kyvyttömyyttä oppia omista virheistään. He eivät ahdistu siitä, että he rikkovat sääntöjä.
Kirjassa kerrotaan, että aggressio voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: impulsiiviseen ja strategiseen. Suurin osa aggressiosta on strategista. Tämä näkyy myös luonnossa.
– Esimerkiksi saalistajaeläimet eivät turhaan ja huvin vuoksi tapa toisia eläimiä. Samalla tavalla ihmiset käyttävät strategisesti väkivaltaa, eli jonkun tavoitteen saavuttamiseksi.
– Impulsiivinen aggressiivisuus on tilanteessa laukeavaa, reaktiosidonnaista kuumaa aggressiota, jossa kylmän viileä ajattelu ja suunnitelmallisuus puuttuu, Nummenmaa kertoo.
Katso aivotutkija Lauri Nummenmaan koko haastattelu yllä olevalta videolta.