Niin tuli ullakkoremontti lopulta siihen pisteeseen, että voitiin kantaa biljardipöytä sisään ja katsoa, kuka on kunkku. Sitä ennen oli kuitenkin vielä tehtävä yksi juttu – päällystettävä lattia.
Asukkaat olivat valinneet HDF-runkoisen, pintaviilutetun lattian, joka oli ympäripontattuna nopea ja näppärä asentaa. Se asennettiin uivana ja alle levitettiin solumuovinen askeläänieriste ja (koska alla oli kipsivalu) kosteussulkumuovi, aivan kuten betonilattiankin kohdalla tehtäisiin. Lattian pinnassa saa olla heittoa enintään +/- 1,5 millimetriä kahta metriä kohden, mutta kipsivalu osoittautui niin suoraksi, ettei erillistä tasoittamista tarvittu.
Neljä–viisi lautariviä liitettiin aluksi tiiviiksi paketiksi, jolloin saatiin suora lähtö jatkoa varten. Tämä paketti työnnettiin seinän viereen ja tarkastettiin, oliko reunaa syytä kaavata – ei ollut, seinät olivat suorat.
Työ etenee naaraspontti edellä ja laudat käytetään kuten minkä hyvänsä uivan lattian kohdalla: se pala, joka rivistä jää, aloittaa seuraavan. Tosin täällä aloitettiin asukkaan toivomuksesta joka toinen rivi täydellä laudalla ja joka toinen tasan puolikkaalla, jolloin syntyi hyvin tyylikäs ja hillitty puolen laudan jako.
Lattiaa voidaan asentaa poikkeuksellisen paljon – peräti 12 metriä – ilman liikuntasaumaa. Kaikille seinustoille jätettiin kahdeksan millimetrin elämisrako.
Runkomateriaali eli HDF-massa on tavattoman tiivistä: sen ominaispaino on pitkälti yli tuhat kiloa kuutiolta. HDF:än nimihän tulee englanninkielisistä sanoista High Density Fibreboard, ja se on tavattomaan kovaa. Runko on päällystetty 0,6 millimetrin paksuisella puuviilulla. Iskunkestävyys on hyvä eikä pintaviilu kulu ohuudestaan huolimatta yhtään enempää kuin paksumpikaan puumateriaali.
