"Putinin Venäjä on gerontokratia" – näin Kremlin valta voi rapautua sisältäpäin

Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirissä kuohuu. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu katosi julkisuudesta, turvallisuuspalvelun FSB:n keskeisiä henkilöitä on laitettu kotiarestiin ja Putinin pitkäaikainen lähipiiriläinen Anatoli Tšubais lähti Venäjältä.

Kreml tiedotti tänään Shoigun vetäytymisen julkisuudesta johtuvan silkasta kiireestä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei selitystä osta.

– On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että jos Kreml kommentoi, se oikeastaan lisää epäilyksiä, Lassila kertoo.

– Teot puhuvat puolestaan. Siinä vaiheessa, kun Shoigu tulee julkisuuteen, niin siivet huhuilta katkeavat.

”Shoigun katoaminen voi liittyä hänen ikäänsä”

Esimerkiksi venäläinen tutkiva toimittaja Andrei Soldatov on esittänyt New Yorker -lehden haastattelussa, että myllerrys Putinin lähipiirissä voisi johtua siitä, että Yhdysvaltain tiedustelutietojen lähde mietityttää Venäjällä.

Lassila suhtautuu ajatukseen myyräjahdista skeptisesti.

– Tällaisten heittämisessä ilmoille ei voida sulkea pois mahdollisuutta Ukrainan informaatiovaikuttamisesta ja siitä, että yritetään luoda painetta Venäjän hallintoon.

Sen sijaan on mahdollista, että FSB:n keskeisten henkilöiden arestit liittyisivät vääriin tiedustelutietoihin tai siihen, että FSB on epäonnistunut tehtävässään löytää Kreml-mielisiä voimia Ukrainasta.

Shoigu on voitu Lassilan mukaan laittaa hetkellisesti syrjään, sillä sotilasoperaatio Ukrainassa ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Hän nostaa esiin myös Shoigun terveydentilan.

– Jotain on tekeillä, mutta se voi olla hänen terveyteensä liittyvää. Iso kuvahan on se, että Venäjän ylin poliittinen johto ja eliitti on verrattain ikääntynyttä ja tietyt fyysisetkin rajoitteet tulevat vastaan.

– Putinin Venäjä on gerontokratia, jossa vallankäytön näkökulmasta oleelliset henkilöt ovat vanhoja, ja sikäli toteuttamassa myöhäisen Neuvostoliiton kohtaloa.

Tšubaisin kaltaiset henkilöt voivat rapauttaa Putinin valtaa

Lassila pitää Venäjän hallinnon kannalta keskeisempänä uhkana näivettymistä kuin palatsivallankaappausta.

Keskeisten vallankäyttäjien ikääntymisen lisäksi juuri Venäjältä lähteneen Tšubaisin kaltaisilla henkilöillä on näivettymisessä oleellinen rooli.

Siitä huolimatta, että Tšubais on kuulunut Putinin lähipiiriin, hän on ollut Venäjän markkinasuuntauksen ja länsi-integraation kannalla ja poistunut Venäjältä siksi, että hän vastustaa sotaa.

Venäläisten pankkien johdossa istuu useita samanmielisiä, joiden keskuudessa Putinin suosio saattaa Lassilan mukaan olla jopa mitätön.

– Mutta onko sillä mitään vaikutusta? On mielenkiintoista, että Putin on halunnut pitää heidät osana lähipiiriään, mutta heidän vaikutusvaltansa on mitätön.

Siinä tapauksessa, että esimerkiksi Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina tai SBerbankin johtaja German Gref rohkaistuisivat Tšubaisin esimerkistä, Venäjän hallinto voisi olla vaikeuksissa.

– Tällaiset henkilöt täytyy korvata. Venäjän kaltaisessa systeemissä korvaajat ovat harvemmin mitään parempia osaajia, vaan päinvastoin aiempaa saamattomampia ja lojaalimpia. Tämä johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että hallinto halvaantuu.

– Eli päätökset ovat tolkuttoman huonoja eikä kukaan uskalla tehdä mitään. Putin jää toimenpanoineen yksin. Jos ajatellaan vaihtoehtoja, joilla Putinin valta mahdollisesti rapautuu, niin jostain tällaisesta se lähtee liikkeelle.

Lue myös: Kommentti: Miten käy slaavilaisen projektin, jos johtajan asema sortuu?