Maailman Kilpirauhaspäivää vietetään 25. toukokuuta. Uutisaamussa keskusteltiin siitä, mistä epämääräisesti oireilevien sairauksien yleisyys johtuu.
Kaulalla sijaitseva kilpirauhanen on aineenvaihdunnan kapellimestari, johon vaikuttavista sairauksista kärsii merkittävä osa suomalaisista – ainakin yli 350 000 henkilöä.
Professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että kilpirauhassairauksien yleisyyttä selittävät perinnöllinen alttius sekä elintavat. Kilpirauhassairauksista yleisimmän eli kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiä lisäävät esimerkiksi stressi, tupakointi sekä jodin saanti.
– Jos saa liikaa [jodia], se voi lisätä vajaatoiminnan riskiä, mikä tuntuu yllättävältä, Jääskeläinen kertoo.
Lue myös: Et kai haksahtanut joditablettiansaan? Hamstraushuuma aiheutti väärän tuotteen menekin kasvun: "Tuhatkertainen ero"
Kilpirauhassairauksien hämäävät oireet
Kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat oireita monen eri elinjärjestelmän kautta. Ihminen saattaa kärsiä esimerkiksi väsymyksestä, heikkoudesta, ihomuutoksista, ummetuksesta sekä palelusta.
– Se tarkoittaa sitä, että kilpirauhasarvot, etenkin TSH-arvot, kannattaa hyvin herkästi tutkia, Jääskeläinen sanoo.
Lue myös: Lääkäri kertoo, missä vaiheessa väsymyksestä pitää huolestua
Osa kilpirauhassairauteen sairastuneista on saanut epämääräisen oireilun vuoksi masennusdiagnoosin ennen alavireisyyden oikean syyn löytymistä. Jos masennukseen liittyy muita oireita, kuten painonnousua, heikkouden tunnetta, ihon kuivuutta tai vatsaoireita, kannattaisi potilaan kilpirauhasarvot tutkia.
– Mutta koska väsymys ja heikkous ja sen erottaminen masennuksesta on vaikeaa, kyllä se tarkoittaa, että kilpirauhasongelmat kannattaa lähtökohtaisesti ainakin kerran sen sairauden hoidon alussa tutkia, Jääskeläinen sanoo.
Kilpirauhasen vajaatoimintaan nuorena sairastunut Soja Sammalkorpi sai virheellisenä pitämänsä masennusdiagnoosin ennen kuin outojen oireiden oikea syy löytyi. Alla olevalla videolla Soja kertoo oireistaan.
2:49