Suomi ja Norja tuomitsevat Venäjän tuoreet iskut ukrainalaisiin siviilikohteisiin. Oslossa maanantaina vierailleen presidentti Sauli Niinistön mukaan iskut näyttävät valitettavasti merkitsevän uutta vaihetta ja eräänlaista eskalaatiota Ukrainan sodassa.
Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Venäjä toimii näin Ukrainassa, mutta uutta on se, että eskalaatio toteutetaan nyt näin avoimesti.
– Tämä tietysti herättää kauhua Ukrainan väestössä ja saattaa olla, että se on tarkoituskin, Niinistö sanoi Oslossa suomalaismedialle.
Niinistö arvioi iskujen Ukrainaan vain vahvistavan lännessä sitä tunnetta, että Ukrainaa on kyettävä auttamaan.
Illan lehdistötilaisuudessa pääministeri Stören kanssa nousivat myös esiin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin pohdinnat Venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdollisesta ulospääsytiestä (off-ramp) sodasta. Niinistö kommentoi asiaa toteamalla, että hänen arvionsa mukaan Putin ei ole henkilö, joka kykenisi hyväksymään tappion.
– Lännen tehtävä ei ole tarjota tai etsiä Putinille ulospääsytietä vaan lopputuloksen pitäisi olla se, että Ukraina on vapaa – se on ulospääsytie Ukrainalle, Niinistö lisäsi.
"Suomen ja Ruotsin kumppanuus osa Naton jäseneksi hakeutumista"
Niinistö arvioi aiemmin päivällä puheessaan Norjan ulkopoliittisessa instituutissa, ettei sodan päättyminen Ukrainassa ole näköpiirissä.
– Yksi asia on varmaa. Meidän kestävyyttämme testataan toden teolla tulevina kuukausina, Niinistö sanoi.
Presidentti arvioi puheessaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutuvan "aikanaan", kunhan Unkari ja Turkki liittyvät jäsenyydet jo ratifioineiden 28 jäsenmaan joukkoon.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on toistuvasti viestittänyt, ettei maalla ole niinkään ongelmia Suomen kuin Ruotsin kanssa. Maanantai-illan lehdistötilaisuudessa Niinistö ei tuntunut pitävän pitkään tiivistä yhteistyötä tehneiden Suomen ja Ruotsin eriaikaista liittymistä Natoon realistisena vaihtoehtona.
– Voisi sanoa, että kumppanuutemme sisältyi osana sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyshakemukseen, Niinistö kuvaili.
Ratifioinnit jo parantaneet Suomen asemaa
Lehdistötilaisuudessa Niinistö sanoi, ettei ole huolissaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumisen suhteen. Hän muistutti Suomen turvallisuustilanteen parantuneen jo tähän mennessä merkittävästi kun 28 Naton jäsenmaata on todennut kelpuuttavansa Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi.
– Se merkitsee, että nämä maat ovat myös pohtineet sitä, ansaitsevatko Suomi ja Ruotsi (Naton peruskirjan) viidennen artiklan tarjoaman turvan, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan Naton tärkein merkitys Suomelle on lisätä ennaltaehkäisevää pelotetta, mutta merkitystä jäsenyydellä on myös siinä tapauksessa, ettei pelote toimi ennaltaehkäisynä.
– Naton jäsenenä Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja tarvittaessa myös sen toimeenpanoon, Niinistö sanoi puheessaan päivällä.
Hän korosti Suomen liittyvän puolustusliittoon ilman varauksia ja ennakkoehtoja ja ajatellen koko liittokunnan parasta.
– Me emme kysy vain, mitä Nato voi tehdä meidän hyväksemme, vaan mitä me voimme tehdä Naton hyväksi, Niinistö muotoili.
Niinistö tapasi Stören ohella maanantaina Oslossa myös kuningas Harald V:n, kuningatar Sonjan sekä kruununprinssi Haakonin.