Poriin tulevat toivotetaan porilaiseen tyyliin tervetulleiksi: "Ku tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii". Siitä saattaa arempi säikähtää, mutta ei syytä, sillä porilaiset ovat oikeasti ystävällistä väkeä, kertoo paljasjalkainen porilainen, murrekirjoittaja Elina Wallin.
– Porilaine o semmone et sit ko siähe tutustuu ni siit saa kyl sit oikee semmose luattokaveri, se on iha vissisti näin, sanoo Wallin.
Pakinoita ja runoja kirjoittavalla Wallin kutsuu itseään "murreihmiseks". Hänellä on teoria sille, miten säksättävä ja töksähtävä porilaismurre on syntynyt: tuulisella rannalla on ollut turha puhua sanoja loppuun asti, kun tuuli on joka tapauksessa syönyt puolet sanoista.
– Tää o mere ranta ollu kumminki iha tos Keski-Pori kirko tykön aikanas, ja tääl o pitkääs asuttu. Ja tua ranta on ollu sillail tosa lähel, et ko o ollu kovat tuulet o ollu pakko lyhentää sanomist. Ja ko ain tuulee ja ain ko vastatuulee huutaa ni siit pualet mennee jo hukkaa.
Yä ja Mampaki o siält!
Wallin on asunut Porissa koko ikänsä, noin 30 vuotta.
– Kyl sitä välil tullee sillai häpeille kerrottuu et ei ol missää mual asunu. Mut sit se mitä ei voi peittää ni sitä tarttee korostaa. Sit mää aatteli, et tämä käännetää voitoks tämä homma ja nappasi tost murteest se valttikorti.
– Ja ole mää käyny muallaki, esimerkiks Kuapios. Oli siäl kolme päivää ja kyl tuli kiiru kottii..
Pori on tunnettu Jazzeista ja Suomi Areenasta, mutta yksi iso tapahtuma Porilta vietiin pois: Sonisphere.

