Pöllöraadissa pohdittiin tänään sitä, kuinka voimakkaasti Nato-selonteko ohjaa Suomen päätöksentekoa. Raatilaisten mukaan Suomen Nato-jäsenyys on sinettiä vaille varmaa.
Suomen Nato-selonteko julkaistiin eilen keskiviikkona. Selonteko ei ota suoraan kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen vaan listaa sen vaikutuksia niin hyvässä kuin huonommassakin.
Selonteon on tulkittu suorasukaisesti puhuvan Nato-jäsenyyden puolesta. Myös pöllöraatilaisten mukaan selonteossa todetaan yksiselitteisesti, että Suomen on reagoitava muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
– Suomea viedään kohti Natoa kuin koski venettä eikä niin kuin ajopuuta. Tämän viittauksen tunnistavat kaikki, jotka ovat tutustuneet viime sotien aikaiseen historiaan, sanoo politiikan toimittaja Jari Korkki.
Lue myös: Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla
Iso uutinen olisi liittymättä jättäminen
Kulta ry:n pääsihteerin Rosa Meriläisen mukaan on vaikea kuvitella, mitä muuta kuin Nato-jäsenyyden hakemista selonteossa mainittu reagointi voisi tarkoittaa.
– Rivien välistä ja riveiltäkin voi lukea, että muu ratkaisu kuin Nato-jäsenyys olisi suomettumisen tie.
Myös MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen ihmettelisi, jos Nato-jäsenyyttä ei nyt haettaisi.
– Olisi tosi suuri uutinen, jos Suomi ei lähtisi liittymään Natoon askel askeleelta.
Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Suomi ottaa historiallisia askeleita kohti Naton jäsenyyttä – onko nopeus sittenkin valttia?
"Niin suoraan kuin sen voi sanoa"
Ahtiaisen mielestä selonteon avainvirke, jossa Nato-prosessiin ohjataan, löytyy sivulta 28. Kyseisessä tekstiosiossa todetaan seuraavasti:
"Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen".
– Tuossa se on niin suoraan kuin sen nyt voi sanoa, Ahtiainen sanoo.
– Jos ei nyt oteta Nato-optiota käyttöön, niin aika vaikea kuvitella, sellaista tilannetta, missä se sitten otetaan, kysyy puolestaan Jari Korkki.
Lue myös: Turvallisuuselonteko valmistui – Haavisto: "Nyt tehdään jotakin sellaista, mitä ei olla ennen tehty"
Meriläinen poimii selonteosta kolme kohtaa, joista olisi hänen mnielestään hyvä käydä kansalaiskeskustelua.
Ne ovat kysymys Ahvenanmaasta, kysymys selonteossakin käsitellystä henkisestä kriisinkestävyydestä ja ehkä tärkeämpänä asiana mahdollinen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Ahtiainen toteaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu helpottuu, jos Suomi liittyy Natoon.
– Loppuu höpinä EU:n yhteisistä puolustusjärjestelyistä ja mahdollisista turvatakuulausekkeista, MTV Uutisten päätoimittaja sanoo.
Lue myös: Kymmenen pointtia tuoreesta selonteosta – näin Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan
Korkki puolestaan muistuttaa, että keskustelua EU-puolustuksesta ei käytännössä käydä missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa.
– Muiden maiden turvallisuusrakenteenne on Nato. Ei heillä ole mitään tarvetta tehdä mitään muuta turvallisuusrakennetta.
– Nato on se Euroopan puolustusjärjestelmä, komppaa Meriläinen.