Polikliiniset synnytykset toisivat yhteiskunnalle säästöjä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia suhteessa synnytysten määrään. Myös maakuntien kesken on isoja eroja polikliinisten synnytysten suhteen.
Tampereen yliopistosairaalassa niitä oli viime vuonna vajaat 90, Oulun yliopistosairaalassa parikymmentä, Keski-Suomen keskussairaalassa kaksi, eikä tänä vuonna vielä ainuttakaan.
Polikliiniseksi synnytykseksi luokitellaan yleensä synnytys, jossa vauva ja äiti kotiutuvat 6-15 tunnin kuluttua synnytyksestä. Joissain sairaaloissa polikliinisista synnytyksistä käytetään nimitystä erittäin lyhytjälkihoitoinen synnytys.
Ellei ongelmia ole
- Äidillä on synnytyksen jälkeen muun muassa tulehdus- ja vuotoriski. Näitä ei nähdä heti synnytyksen jälkeen. Lapsella taas esimerkiksi sydänviat tulevat usein ilmi vasta jonkin ajan kuluttua, kertoo osastonhoitaja Pirjo Vilppula Keski-Suomen keskussairaalasta.
- Useilla kymmenillä prosenteilla synnytyksessä on jotain ongelmia, muistuttaa Vilppula lisäksi.
Nopea kotiutuminen soveltuu kuitenkin terveille synnyttäjille. Jos raskaus ja synnytys menee ongelmitta ja vauva ja äiti voivat synnytyksen jälkeen hyvin, ei polikliiniselle synnytykselle ole estettä.
Uudelleensynnyttäjillä polikliiniset synnytykset ovat yleisempiä, mutta ei ensisynnytyskään ole este. Varhaiselle kotiinlähdölle pitää aina olla sekä lastenlääkärin että gynekologin puolto.
Vastuunjako epäselvää
Polikliinisten synnytysten maakunnallisten erojen taustalla vaikuttaa paljon se, miten asiat on organisoitu. Nopea kotiutuminen vaatii jälkiseurantaa.
- Jotta polikliiniset synnytykset lisääntyisivät, siihen pitäisi saada neuvolat mukaan. Heillä on varmasti kiinnostusta, mutta ei resursseja kotikäynteihin, pohtii osastonhoitaja Vilppula.
Jyväskylän avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Jarmo J. Koski sen sijaan toivoo polikliinisten synnytysten koordinointivastuuta sairaaloille.
- Vastasyntyneen tilan arviointi vaatii omaa erityisosaamista ja se on parhaiten hallussa juuri synnytyssairaaloissa.