Poliisit kertoivat MTV:lle, miksi naisten taposta epäillyn sarjarikollisen Mika Moringin tutkinnat ovat harvinaisen vaikeita – aukko laissa teki tapauksesta erityisen kylmäävän

Murharyhmän mukaan sarjarikollisen Mika Moringin rikostutkinnat ovat erityisen haastavat poliisille 10:45
Millaista näyttöä poliisilta vaaditaan henkirikostutkinnassa, kun ruumis on kateissa? Katso videolta kokeneiden poliisien näkemykset asiaan.

Poliisi epäilee useista seksuaali- ja väkivaltarikoksista epäiltyä Mika Moringia myös kahdesta henkirikoksesta, joissa kummassakin ruumis on kateissa. Tällä hetkellä Moring on vangittu epäiltynä Salossa elokuussa kadonneen naisen taposta.

Kokeneiden poliisien mukaan tilanne on haastava poliisille. Tapauksesta keskusteltiin Rikospaikan Murharyhmässä. 

– Tilanne on äärimmäisen haastava poliisille, kun on henkirikostutkinta ja ruumis on kateissa, keskusrikospoliisista eläkkeelle jäänyt rikosylikomisario Tero Haapala sanoo.

– Tilanne ei kuitenkaan ole täysin mahdoton, mutta se vaatii poliisilta tarkkuutta ja kuulustelutaktiikkaa, kansanedustaja, rikosylikomisario (vv.) Jari Kinnunen toteaa.

Rikostarkastaja (evp.) Petri Rainialan mukaan ruumiin kateisiin jääminen tarkoittaa usein myös sitä, että poliisilla ei ole tiedossa rikoksen tekopaikkaa.

– Se rajoittaa teknistä tutkintaa, jos rikoksen tekopaikka ei ole tiedossa.

Epäillään kahdesta henkirikoksesta

Poliisi epäilee, että Moring tappoi 28-vuotiaan Katja Miinalaisen aikavälillä 14.–25. elokuuta 2022. Poliisi on saanut tutkinnan aikana tarkennettua tekoaikaa, vaikka naisen ruumis onkin kateissa.

Rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala arvioi Murharyhmässä, että ajankohta on tarkentunut telepakkokeinojen avulla.

– Voisin kuvitella, että sitä kautta on saatu selville ajankohtia. Tutkinnassa pitää nyt pystyä osoittamaan, että henkilö on todella kuollut, kun ruumis on kateissa, Rainiala sanoo.

Moringia epäillään myös syksyllä 2019 Pohjois-Savossa Vesannolla kadonneen 35-vuotiaan Saara Arvan taposta. Arvaa koskevaa rikosepäilyä tutkitaan Itä-Suomen poliisissa.

Henkirikosten lisäksi Moringia epäillään myös raiskauksesta vuonna 2016, raiskauksesta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä loppuvuonna 2021 sekä raiskauksesta ja vapaudenriistosta viime vuoden loppupuolella. 

Moring on aiemmin tuomittu lainvoimaisesti lukuisista naisiin kohdistuneista väkivallanteoista.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen

Miinalaisen henkirikostutkinnan aikana Moring vapautettiin jo kertaalleen tutkintavankeudesta Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi otti hänet kuitenkin heti kiinni uudestaan muista rikoksista epäiltynä.

Poliisi kanteli käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen vapauttaa Moring tutkintavankeudesta.

Kokeneiden poliisien mukaan tilanne on varmasti ollut yllättävä koko tutkintaryhmälle.

– Kun puhutaan näin vakavasta rikoksesta, mielestäni vangitseminen keskittyy lähinnä siihen, millä todennäköisyydellä henkilöä on syytä epäillä rikoksesta. Kaksi viikkoa aikaisemmin tuomioistuin oli todennut, että vangitsemisen edellytykset olivat olemassa. Ihmettelen, mihin ne edellytykset olisivat kahdessa viikossa kadonneet, Rainiala sanoo.

Kinnusen mukaan tilanne on varmasti ollut kylmäävä juttua tutkiville poliiseille. Kansanedustajapoliisi näkeekin tässä asiassa aukkoja Suomen lainsäädännössä.

– Kun on ilmeistä, että hän on tällainen saalistaja, niin emme olisi tällaisessa tilanteessa, jos meillä olisi varmuusvankeus. Siinä pitkän tuomion saanutta ihmistä arvioidaan, että voidaanko häntä päästää vapaaksi vai onko hän edelleen todennäköisesti vaarallinen muille. Meidän säännöstössä on tällainen aukko, johon putoaa tämän tyyppinen ihminen.

Miksi epäillyn kannattaisi puhua edes jotakin kuulusteluissa? Millaista näyttöä poliisi tarvitsee henkirikostutkintaan, kun ruumis on kateissa? Katso Murharyhmän koko keskustelu aiheesta yllä olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat