Poliisin täydennysjoukkojen värväys alkaa

Poliisin vapaaehtoisten täydennysjoukkojen värvääminen alkaa noin kuukauden kuluttua, kun niiden tarve on ensin lopullisesti saatu Suomen kihlakunnissa arvioitua.

Kihlakuntien poliisilaitokset tarkastavat parhaillaan poikkeusolojen toimintasuunnitelmiaan selvittääkseen, paljonko toiminta sitoo henkilöstöä. Näin läänien poliisijohto voi selvittää, millainen on täydennyspoliisin tarve missäkin kihlakunnassa.

Lokakuun alusta voimaan tulleen asetuksen mukaan vapaaehtoisia täydennyspoliiseja voidaan kutsua palvelukseen valtioneuvoston päätöksellä poikkeusoloissa. Lähtökohtana on, että kunkin kihlakunnan poliisin henkilöstömäärää lisätään enimmillään 30 prosentilla.

Helsinki tärkein kohde

-Ainoastaan Helsingissä määrä voi ylittyä, koska kaupungissa on valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita, sanoo ylikomisario Hannu Hannula sisäministeriöstä ja lisää samalla, että kaikissa kihlakunnissa ei tarvita täydennystä ehkä lainkaan.
Hänen mukaansa pääkaupungissa voisi käytännössä olla 700-800 täydennyspoliisia reservissä. Koko maahan lisävoimaa otetaan yhteensä noin 3 000 henkilöä.

Helsingin lisäksi erityisen suojeltavia kaupunkeja ovat Hannulan mukaan maakuntien talouselämän keskuspaikat. Siitä huolimatta, että niitä turvaavat jo vartiointiliikkeet.
-Maakuntien elintarviketuotanto ja hallinto on suojattava. Ihmisten on saatava ruokaa, vettä ja sähköä sekä päästävä sairaalaan poikkeusoloissakin.

Talouskriisikin poikkeustila

Täydennyspoliisit hoitavat lähinnä järjestys- ja turvallisuustehtäviä, kuten liikenteenohjausta. Sotatilanteessa he eivät palvele rintamalla.

Poikkeustilanteita ovat sodan uhka, sota ja sodan jälkitilanne, tai vieraiden valtioiden sota, joka vaikuttaa Suomeen.
-Myös suuronnettomuudet ja ulkoisista syistä johtuvat talouskriisit katsotaan joskus niin suuriksi poikkeustilanteiksi, että täydennyspoliisia tarvitaan. Sen sijaan oman maan taloustöppäilyistä johtuva lama ei ole sellainen.
-Jos esimerkiksi öljyn tulo Suomeen loppuu ja joudutaan säännöstelemään, poliiseja tarvitaan valvonta- ja tutkintatehtäviin. Silloin täydennyspoliisit voisivat hoitaa normaalin järjestyksen ylläpidon kaduilla.

Poliisiksi ei huolita "ramboja"

Valintaprosessi käynnistyy aikaisintaan huhtikuun puolivälissä ja ensimmäisen koulutustilaisuuden Hannula arvelee olevan syksyllä. Poliisilaitoksilta löytyy lomakkeita, joilla kaikki kiinnostuneet voivat hakea vapaaehtoistyöhön.

Tulevalla täydennyspoliisilla ei saa olla rikosrekisteriä, mutta liikennesakkoja katsotaan valintatilanteessa läpi sormien.
-Missään nimessä emme hae "rambo"-tyyppejä, vaan maltillisia perussuomalaisia, painottaa Hannula.
-Täydennyshenkilöillä on järjestyksen ylläpitämisessä samat toimivaltuudet, mutta myös samat rajoitukset ja vastuukysymykset kuin poliisillakin.

Hän tähdentää kihlakunnille, että naisia on saatava mukaan. Sukupuolella ei ole merkitystä, vain oikea asenne ratkaisee. Miesten täytyy olla iältään yli 35 -vuotiaita, naisten täysi-ikäisiä. Hannulan mukaan puolustusvoimat haluaa nuoremmat miehet rintamalle, eikä siksi mielellään myönnä näille vapauttamispäätöstä suojelutehtävien vuoksi.
-Asiasta on jo tullut kyselyjä, joten kiinnostuneita tuntuu löytyvän, kiittelee Hannula.

Parin vuoden välein järjestettävissä koulutustilaisuuksissa käydään läpi esimerkiksi poliisilakia. Teorian ohessa täydennyspoliiseille pyritään järjestämään käytännön sotaharjoitusta yhdessä puolustusvoimien kanssa, koska yhdessä nämä toimivat todellisessakin tilanteessa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat