Poliisihallituksen jengiasiantuntija: "Kuolemanpartion" jalkautuminen Suomeen muuttaa turvallisuustilannetta

Miten katujengien levittäytyminen saadaan pysäytetyksi? Jengiasiantuntija Tuomas Pöyhönen haastattelussa 8:25
Miten katujengien levittäytyminen saadaan pysäytetyksi? Jengiasiantuntija Tuomas Pöyhönen haastattelussa

Poliisihallituksen jengiasiantuntijan mukaan huumejengien toiminta muuttaa turvallisuustilannetta Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Erittäin väkivaltainen ruotsalainen rikollisjengi on saanut jalansijaa Suomessa.

Dödspatrullen-rikollisverkostoon liittyvä huumetutkinta alkoi vuosi sitten syksyllä, kun poliisi kiinnitti huomiota Suomessa vierailleisiin, epäilyttäviin ruotsalaisiin.

Väkivaltaiseen ryhmään liittyvien ihmisten huomattiin viettävän aikaa suomalaisten katujengiläisten kanssa.

Myöhemmin poliisin tietoon tuli, että ruotsalaisten mukana liikkui rahaa Suomesta Ruotsiin, ja alkuvuodesta tehty liikennepysäytys vahvisti käsityksen, että kyse on huumeista.

Nyt järjestäytyneen rikollisryhmän epäillään tuoneen Suomeen kymmenellä eri kerralla yhteensä noin 350 kiloa huumeita, yli 145 000 ekstaasitablettia ja yli miljoona lääkeainetablettia.

"Arvaamattomuus, kehen väkivalta kohdistuu"

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen myöntää, että ”Kuolemanpartion” jalkautuminen Suomeen on vakava asia.

Asian ytimessä keskiviikkoisin kello 21 MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa!

Asian ytimessä on uutisia, puheenaiheita ja viihdyttävää keskustelua Jaakko Loikkasen johdolla.

– Totta kai se muuttaa turvallisuustilannetta Suomessa, Pöyhönen toteaa MTV:n Asian ytimessä ohjelmassa.

– Väkivalta, jota tämä tuo mukaan, huolestuttaa; häikäilemätön sellainen. 

– Ja se arvaamattomuus, kehen väkivalta kohdistuu ja että se tapahtuu yleisellä paikalla. Sitten (huolestuttaa) tämmöinen verkostomainen toimintatapa, johon liittyy väkivalta ja se, että viranomaisiakaan kunnioiteta.

Pöyhönen pelkää erityisesti nuorten puolesta.

– Se, mistä olemme erityisesti huolissamme, on se, että rikollinen ajattelutapa ja rikollisen toiminnan ihannointi ansaintakeinona juurtuu ja tulee tätä kautta osaksi (suomalaista yhteiskuntaa).

Pöyhönen rauhoittelee kuitenkin kansalaisten yleisempää huolta.

– Pitää muistaa isot onnistuneet esitutkintakokonaisuudet, joista on viime vuosina tiedotettu, ja sitten tämäkin. Poliisi on nyt jo toiminut ja saanut paljastettua näinkin ison kokonaisuuden. Sillä, että poliisi saa tekoja estettyä, osoitetaan, että rikoksen tekeminen ei täällä kannata ja siitä jää kiinni.

Päivityksiä tarvitaan

Pöyhönen myös vakuuttaa, että poliisilla ovat työkalut puuttua asiaan.

– Mutta totta kai niihin tarvitaan päivityksiä. Poliisi esitti hallitusohjelman laadinnan yhteydessä tukun toiveita, jotka olisivat tarpeellisia. Niitäkin on lähdetty edistämään – puhutaan sitten rikostiedustelulainsäädännön rakentamisesta, ampuma-aserikosten rangaistusten koventamisesta, tunnusmerkistön tarkastamisesta tai järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian päivittämisestä.

Pöyhönen korostaa koko yhteiskunnan mukaan saamisen tärkeyttä.

– Yhteiskuntana meidän pitää reagoida, että saadaan listattua ennaltaehkäiseviä keinoja, joita me lähdetään Suomessa tekemään, että ilmiö on edelleen hanskassa ja saadaan estettyä tilanteen pahentuminen.

Jokainen huumeiden käyttäjä rahoittaa jengejä

Jengirikollisuuden taustalla on Pöyhösen mukaan huumeiden käytön lisääntyminen. Myös niin sanotut viihdekäyttäjät heittävät bensaa huumerikollisuuden liekkeihin.

– Tämä on juuri se oleellinen asia. Kun hankitaan huumeita päihtymistarkoitukseen, sillä rahoitetaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Eli jollekin se raha aina päätyy.

Lue myös:

    Uusimmat