Asiantuntijat painottavat, että nuorten ajautuminen rikosten polulle tulee estää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Katujengit osaavat hyödyntää taitavasti sosiaalista mediaa. Julkaisemalla väkivaltavideoita tai esittelemällä siellä rikollista elämäntapaa jengit ja niiden jäsenet voivat vahvistaa identiteettiään ja hankkia mainetta sekä ihailua tietyissä piireissä. Sosiaalinen media on myös kanava, jonka kautta jengit voivat saada uusia jäseniä.
Somen väkivaltaiset aineistot ovat omiaan myös ruokkimaan lisää väkivaltaa.
– Väittäisin, että väkivallan kynnys madaltuu, jos ihminen jatkuvasti turruttaa itseään katsomalla brutaalia väkivaltaa. Mikään ei tunnu enää miltään, sanoo oikeustieteen tohtori ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Itä-Suomen yliopistosta.
Pääasiassa pääkaupunkiseudulla
Poliisi on Suomessa tunnistanut kymmenkunta katujengiä, jotka toimivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Keskusrikospoliisin viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen arvioi aiemmin, että varsinaisia katujengiläisiä on alle 150. Lisäksi on parisataa näiden liepeillä pyörivää ihmistä.
Rikanderin mukaan katujengi-ilmiö vaikuttaa nostavan päätään myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa kuin Helsingin ympäristössä.
Hän määrittelee katujengin, että se on pysyväisluonteinen, pääasiassa kadulla toimiva nuorisoryhmä, jonka jäsenille laittomaan toimintaan osallistuminen on osa ryhmäidentiteettiä.
Katujengiläiset ovat hänen mukaansa tyypillisesti parikymppisiä ja yleensä syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Suurelta osin kyse on ulkomaalaistaustaisista.