Asiantuntijat painottavat, että nuorten ajautuminen rikosten polulle tulee estää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Katujengit osaavat hyödyntää taitavasti sosiaalista mediaa. Julkaisemalla väkivaltavideoita tai esittelemällä siellä rikollista elämäntapaa jengit ja niiden jäsenet voivat vahvistaa identiteettiään ja hankkia mainetta sekä ihailua tietyissä piireissä. Sosiaalinen media on myös kanava, jonka kautta jengit voivat saada uusia jäseniä.
Somen väkivaltaiset aineistot ovat omiaan myös ruokkimaan lisää väkivaltaa.
– Väittäisin, että väkivallan kynnys madaltuu, jos ihminen jatkuvasti turruttaa itseään katsomalla brutaalia väkivaltaa. Mikään ei tunnu enää miltään, sanoo oikeustieteen tohtori ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Itä-Suomen yliopistosta.
Pääasiassa pääkaupunkiseudulla
Poliisi on Suomessa tunnistanut kymmenkunta katujengiä, jotka toimivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Keskusrikospoliisin viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen arvioi aiemmin, että varsinaisia katujengiläisiä on alle 150. Lisäksi on parisataa näiden liepeillä pyörivää ihmistä.
Rikanderin mukaan katujengi-ilmiö vaikuttaa nostavan päätään myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa kuin Helsingin ympäristössä.
Hän määrittelee katujengin, että se on pysyväisluonteinen, pääasiassa kadulla toimiva nuorisoryhmä, jonka jäsenille laittomaan toimintaan osallistuminen on osa ryhmäidentiteettiä.
Katujengiläiset ovat hänen mukaansa tyypillisesti parikymppisiä ja yleensä syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Suurelta osin kyse on ulkomaalaistaustaisista.
Rikander katsoo, että katujengien torjunnassa painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa eli pitkäjänteisessä työssä kouluissa, kodeissa, sosiaalipalveluissa ja poliisissa.
Statuksen pönkitystä väkivallalla
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään muun muassa moniammatillisessa ankkuritoiminnassa, jota on hallitusohjelmassa linjattu kehitettävän yhä kattavammaksi ja toimivammaksi. Toiminta perustuu siihen, että nuoria saadaan pois rikolliselta polulta ja sen vaikutuspiiristä.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen sanoo, että vaikka nuorten rikollisuus ja katujengit ovat kaksi eri ilmiötä, voidaan nuorisorikollisuutta ehkäisemällä ehkäistä myös nuorten valumista jengeihin.
Hämäläinen näkee somen roolin merkittävänä, sillä se on olennainen osa nuorten elämää. Jengit käyttävät tätä hyväkseen, ja kyse on esimerkiksi tietynlaisesta statuksen pönkittämisestä väkivallalla.
– Että he toimivat näin ja heillä on hienot autot ja hienoja koruja ja paljon seuraajia. Että mitä minun pitää tehdä, että saan myös tällaisen tilanteen, Hämäläinen avaa.
Nuori voidaan ohjata ankkuritoimintaan esimerkiksi koulusta, jos siellä on tullut huolta muuttuneesta käytöstä. Yleisimmin ohjauksen tekee poliisi, ja yleisin yhteydenottoa edeltänyt rikos on näpistys.
Tilannetta käydään läpi nuoren kanssa. Usein riittää pelkkä keskustelu. Toisinaan huono kierre saadaan katkaistua esimerkiksi ohjaamalla nuori harrastusten pariin.
Hämäläinen sanoo, että jos asioihin puututaan riittävän ajoissa, pieni apu usein riittää. Jos nuorella on jo taustallaan esimerkiksi useita rikoksia, päihteiden käyttöä, laitossijoitusta tai ongelmia kotona, on tilanne hankalampi.
Hämäläinen on sitä mieltä, että nuorten kasvanut väkivaltarikollisuus vaatii toimenpiteitä koko yhteiskunnalta.