Poliisi sakottaa roskaamisesta harvoin. Viime vuosina koko maassa on vuosittain annettu noin 250 sakkoa roskaamisesta. Kyseessä voi olla rikesakko tai tulojen perusteella määräytyvä sakko.
– Luvut ovat pysyneet melko samoina vuosina 2006-2011, kertoo erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoulusta.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jussi Huhtela myöntää luvun kuulostavan vähäiseltä.
– Ne 250 ovat varmaan jäävuoren huippu, ja varmaan niitä pahimpia törttöilyjä.
Sakkojen kirjoittamista tärkeämpää on Huhtelan mukaan puuttua roskaamiseen. Roskaaminen tulee hänen mukaansa nähdä osana laajempaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa.
– Kun ympäristö on siistimmän näköistä, niin sitten niitä turpaan lyöntejäkin tapahtuu toivottavasti vähemmän.
Puhtaanapitoon kuluu miljoonia
Ympäristöministeriön ylitarkastajan Sirje Sténin mukaan sakottaminen toimii aina pelotteena, mutta jätelain tiukentamisen sijaan tulisi muuttaa asenteita.
– Roskaaminen on enemmänkin asennekysymys kuin määräyksistä kiinni oleva asia. Ihan päiväkodista asti pitäisi iskostaa mieliin se, ettei luontoon tai kadulle heitetä mitään.
Sténin mukaan asenteet voisivat muuttua, jos ihmiset ymmärtäisivät, kuinka paljon roskien siistimiseen kuluu verovaroja kunnissa.
Helsingin kaupunki käytti viime vuonna 2,5 miljoonaa euroa rakennettujen puistojen puhtaanapitoon. Kuluvan vuoden budjetissa puistojen siistimiseen on varattu 2,7 miljoonaa euroa. Summiin ei sisälly katujen ja muiden alueiden puhtaanapitoon kuluvia euroja.
– Tällä hetkellä ongelma on olemassa, ja paikoittain se on suuri. Aurinkoiset ilmat lisäävät merkittävästi puiston käyttäjiä, jolloin roskamäärätkin kasvavat, sanoo projektipäällikkö Katriina Arrakoski rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta.
Roskaaminen on Arrakosken mukaan lisääntynyt muun muassa mukaan otettavien lounaiden ja virvokkeiden vuoksi. Eväitä syödään puistoissa, joiden roska-astiat täyttyvät äkkiä. Kaikki eivät vie jätteitään roskiin.