Rikosoikeudellinen vastuuikäraja on ollut Suomessa jo yli 100 vuoden ajan 15 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että alle 15-vuotiaita ei voi Suomessa rikoksesta tuomita.
Rikospaikka-ohjelmassa haastateltu Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander ei näe syytä sille, että rikosoikeudellista 15 vuoden vastuuikärajaa alennettaisiin Suomessa 14 vuoteen.
14 vuoden rikosoikeudellinen vastuuikäraja on käytössä useassa Euroopan maassa. Kaikissa Pohjoismaissa vastuuikäraja on 15 vuotta.
– En lähtisi laskemaan vastuuikärajaa. Kokemukset Pohjoismaista ovat osoittaneet, että 15 vuoden vastuuikäraja on sinänsä ihan tarkoituksenmukainen, Melander sanoo.
Lue myös: Vakava väkivallanteko Vantaan Hakunilassa: 14-vuotias nuori pahoinpidelty ja riisutettu alasti, yksi tekijöistä kuvasi tapahtumaa
Tanskassa ikärajaa laskettiin pariksi vuodeksi
Suomessakin aika ajoin keskustellaan siitä, pitäisikö rikosoikeudellista vastuuikärajaa laskea. Asiasta on tehty myös lakialoitteita.
– Rikosoikeudellisten rangaistusten käyttäminen nuorten rikollisuuteen vaikuttavana toimenpiteenä ei ole ensijainen keino, jolla nuorisorikollisuuteen pitäisi lähteä vaikuttamaan. Vastuuikärajan laskeminen olisi pikemminkin vähän vääränlainen keino vaikuttaa nuorten rikollisuuteen ja rikoskierteen katkaisemiseen, Melander toteaa.
Tanskassa rikosoikeudellista vastuuikärajaa laskettiin 15 vuodesta 14 vuoteen vuonna 2010, mutta vuonna 2012 maassa palattiin takaisin 15 vuoden vastuuikärajaan.
– Tanska on tässä asiassa mielenkiintoinen verrokkimaa. Asiasta tehtiin myöhemmin tutkimus, jossa selvitettiin oliko vastuuikärajan väliaikaisella laskemisella vaikutusta 14-vuotiaiden rikollisuuteen. Tuloksena todettiin, että sillä ei ollut käytännössä vaikutusta 14-vuotiaiden tekemien rikosten määrään. Joissain rikoksissa oli jopa havaittavissa pientä nousua.
– Toimenpiteenä ikärajan lasku ei siis vaikuttanut nuorten rikollisuuteen, Melander sanoo.
Lue myös: Ryöstöjen uhreiksi joutuneiden alaikäisten määrä on kasvanut huolestuttavasti – nuorten tekemien ryöstöjen määrä tuplaantui Helsingissä tänä vuonna
Nuoret eivät ymmärrä aikuisten lailla syy-seuraussuhteita
Nuorten rikokset ovat lisääntyneet myös Suomessa erityisesti viime vuosina. Julkisuudessa on keskusteltu siitä, mitä asialle pitäisi tehdä ja miten nuorisorikollisuutta voitaisiin ehkäistä.
RIkosoikeuden professori ei näe ratkaisuksi ongelmaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista.
– Jos puhutaan alle 15-vuotiaista nuorista, täytyy muistaa kehityspsykologinen tieto siitä, miten tämän ikäinen lapsi tai nuori ymmärtää oman toimintansa syy-seuraussuhteet ja siihen liittyvät seikat, kuten vaikkapa uhrin näkökulman. Sellainen ymmärrys on erilaista lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla.
– On siis olemassa selkeitä kehityspsykologisiakin perusteita sille, miksi rikosvastuuta ei kohdenneta nuoriin, Melander sanoo.
Rikosoikeuden professorin mukaan olennaisinta ja tärkeintä on, että rikokseen syyllistyvään nuoreen kohdistetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollisimman tehokkaalla tavalla puuttumaan ja ehkäisemään nuoren rikoskierrettä.
– On tärkeää selvittää nuoren kanssa, miksi hän teki rikoksen ja mitä siitä voisi seurata, jos hän olisi rikosoikeudellisessa vastuussa. Lastensuojelulliset toimenpiteet ovat jo nykyään käytössä nuorten kohdalla, mutta voisi olla perusteltua miettiä laajempaa viranomaisyhteistyötä.
Uskooko rikosoikeuden professori Sakari Melander, että Suomessa rikosoikeudellista vastuuikärajaa vielä lasketaan? Katso videolta koko haastattelu.