”Tee ihan mitä vaan, mutta älä jää lillumaan!”, sanoi isänsä Pihlalle pienenä. Lilluminen kuitenkin kiinnosti ainakin lapsena jonkun verran sillä kuusituntisessa Taru Sormusten Herrassa Pihla päätti muiden lapsinäyttelijöiden kanssa jäädä uimaan ja jätti menemättä näyttämölle.
Mutta niin kiinnosti näytteleminenkin. Hesburgerin kassan ja Corona-baarin bilispuolen kautta Pihla pääsi sisälle Teatterikorkeakouluun toisella yrittämällä vuonna 2001. Valmistumisensa jälkeen hän on esiintynyt muun muassa Helsingin ja Turun kaupunginteattereissa, Kansiksella ja Q-teatterissa. Ryhmäteatterissa hän on ollut mukana kaikissa kiitellyissä Eduskunta-sarjoissa ja kuuluu Mikko Penttilän ohella Stella Polariksen vakionaurattajiin.
Pihlaa ilahduttaa elämässä hartioista tarpeeksi suuret vaatteet, sekä se kun joku keventää tunnelmaa pieraisemalla. Inhokkilistalta löytyvät muun muassa täydet roskikset, pakastimen mysteerirasiat, sekä kun päivä toisensa jälkeen unohtaa ostaa vessapaperia ja päätyy pyyhkimään tarpeensa siihen pahvihylsyyn.