"Per Looksia käytetty taitavasti poliittiseen kampanjointiin"

Tutkija Niko Hatakka on seurannut mielenkiinnolla, millainen julkinen rumba perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden kuvia kokoava Per Looks on saanut aikaan.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevän politiikan julkisuuden tutkijan mielestä itse sivustoa olennaisempaa on se, millaisia tulkintoja siitä on tehty.

– Sivustohan ei sisällä mitään vihjeitä siitä, mikä sen tarkoitus saattaisi olla. Ihmiset ovat tulkinneet sivustoa omista lähtökohdistaan ja viiteryhmistään, sivulle on joko naureskeltu tai se on herättänyt moraalista kauhistelua, Hatakka sanoo.

Pääsääntöisesti tulkintoja on kaksi erilaista: joko sivusto haluaa naureskella perussuomalaisille tai sitten se parodisoi kaupunkilaisuutta ja trendikkyyttä ihannoivaa Hel Looks -sivustoa.

– Sivuston laatimista ei voi rinnastaa politiikan tekemiseen, sillä se on ollut vitsi vailla erityisiä poliittisia tarkoitusperiä. Yhden ihmisen tekemästä sivustosta on kuitenkin löydetty valtavasti erilaisia poliittisia merkityksiä. Per Looksia onkin käytetty taitavasti poliittiseen kampanjointiin.

Sympatiapisteitä jaossa

Hatakan mielestä on mahdoton sanoa, kuka sivuston nostattamasta kohinasta hyötyy eniten. Toisaalta perussuomalaisille naureskeleminen saattaa ropista perussuomalaisten kilpailijoiden laariin, toisaalta taas perussuomalaiset saavat napsittua sympatiapisteitä.

– Perussuomalaisten voimakkaassa reaktiossa sivustoa kohtaan on kyse nimenomaan uhriutumisesta ja itsensä uhriuttamisesta. Puolue kerää sympatiapisteitä luomalla asetelman, jossa hyväntahtoiset ovat tekemässä politiikkaa ja nyt heitä kiusataan. Tämä on tehokas keino saada suosiota.

Hatakka arvioi, että uhriutuminen ei ole varsinaisesti lisääntynyt suomalaisessa politiikassa, vaan se on vain tullut näkyvämmäksi.

– Sanotaan, että politiikassa menestyy se, joka uskaltaa loukkaantua.

Kuohunta Per Looksin ympärille on luonut myös uusia sivustoja. Nyt yhteen on koottu muun muassa kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaiden kuvia.

– Näille tuskin tulee yhtä suurta suosiota. Tällainen kopiointi on tyypillistä nettikulttuurille, nämä ovat tietynlaisia statementteja keskusteluun, Hatakka päättää.

Lue myös:

    Uusimmat