Suomalaiset ovat pilanneet jalkansa vääränlaisilla ja huonoilla kengillä. Näin väittää jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski. Hänen mukaansa parasta apua jaloille on paljain jaloin kävely.
Jo pieni kiven muru kengässä häiritsee liikkumista. Pitkään kengässä kaivertava kivi vaikuttaa jo niin jalan asentoon kuin kehon kuormitukseenkin. Silti sen sijaan, että suojattaisiin jalat entistä paremmin ulkosilta ärsykkeiltä, niiden pitäisi antaa olla entistä enemmän paljaina ja vapaina.
Paljasjaloin kävely on jalkaterapian lehtori Riitta Saarikosken mukaan kaikkein tehokkainta harjoitusta jalan lihaksille.
– Se on ainoa luonnollinen tapa liikuttaa alaraajoja ja jalkaterän lihaksia. Jos pannaan kengät jalkaan, jalan muoto ja jalkaterän toiminnot muuttuvat, Saarikoski tähdentää.
Väärät kengät pilaavat jalat
Jopa 90 prosenttia suomalaisista kävelee nykyään huonoissa kengissä, väittää Saarikoski.
– Suomalaisten yleisimpiä jalkoihin liittyviä ovat erilaiset jalkakivut, vaivaisenluut, vasaravarpaat ja kantapään kiputilat, joista tavallisin on kantakalvon tulehdus. Se ei tosin nykytietojen mukaan olekaan tulehdus, vaan kantakalvon rappeuma. Se johtuu ulkomaisten tietojen mukaan hyvin usein vääränlaisista kengistä.
Saarikoski muistuttaa, että paljain jaloin kävely on ihmisen luonnollisin tapa liikkua. Hänen mukaansa Suomessa käveltiin paljasjaloin yleisesti vielä 80-luvulla. Nykyään se on harvinaista.
Keski-Euroopassa paljasjalkakävelystä on kehkeytynyt viime vuosina sen sijaan eräänlainen trendi. Saksan ensimmäinen paljasjalkapuisto on perustettu vuonna 1992. Nyt puistoja on jo kuusikymmentä. Samanlaisia puistoja on muun muassa Australiassa ja Koreassa. Pohjoismaiden ainoa paljasjalkapuisto on Tanskassa.
– Puistoissa voi kokeilla paljain jaloin kävelyä erilaisilla alustoilla. Keski-Euroopassa järjestetään myös opastettuja paljasjalkaretkiä, Saarikoski kertoo.
Paljasjaloin kävely kirpaisee aluksi
Jalkapohjassa on noin kaksisataa tuhatta kuumaa ja kylmää aistivaa hermopäätettä. Siksi paljain jaloin kävely karhealla alustalla tuntuu aluksi epämiellyttävältä.
– Jalkapohjien iho ei ole tottunut saamaan voimakkaita ärsykkeitä. Se on kuitenkin ainoa rapa vahvistaa jalkapohjien lihaksia. Jalkaterä on tehty liikkumaan ja mukautumaan erilaisille, epätasaisillekin alustoille. Sitä me emme tee enää oikeastaan ollenkaan, kun kengissä ovat paksut ja taipumattomat pohjat.
Avojaloin kävely kehittää paitsi jalkapohjan lihaksia, myös pakaralihaksia ja tasapainoa. Lisäksi sen tiedetään ehkäisevän allergioiden ja astman syntyä.
– Keski-Euroopassa ihotautilääkärit suosittelevat paljain jaloin kävelyä, koska monet ihotaudit ovat yhteydessä kosteaan ihoon. 80-luvun lopulla Saksassa keksittiin vesihoidon auttavan erilaisiin verenkiertohäiriöihin ja sisätautien hoitoon. Siellä otetaan edelleen kylmiä kylpyjä ja kävellään kylmällä maalla ja lumessa. Sanotaan, että se vahvistaa immuunipuolustusta. Paljasjaloin kävely virkistää myös ääreisverenkiertoa ja estää näin varpaiden kylmenemisen.
Vaikka jalat ovat melkein paljaat varvastossuissa, Saarikoski ei suosittele niiden käyttöä.
– Varvastossuja pidetään kiinni varpailla ja siksi monilla on taipumusta koukku- eli vasaravarpaisiin.
Rasvausta mutta ei raspausta
Paljasjaloin ja sukitta kävellessä kantapohjat muuttuvat nopeasti karheiksi. Saarikoski kehottaa rasvaamaan jalkapohjia ahkerasti. Raspata niitä ei kuitenkaan kannata.
– Jalkaterveyden asiantuntijana en suosittele sitä ollenkaan. Pahat kovettumat ovat seurausta hoitamattomista jaloista. Yleensä raspaamme kovettumakohtaa raspatessa myös ympärillä olevaa tervettä ihoa. Tuolloin kovettuma-alue laajenee ja vaurioitamme näin jalkapohjan ihoa.
Diskoon paljain jaloin?
Riitta Saarikoski on tutustunut tänä kesänä puistoihin ja muihin arkeen kuuluviin paikkoihin paljain jaloin.
– Se vaatii vähän tavallista enemmän alustaan katsomista, mutta itselleni ei ole sattunut mitään haavereita. Yhden ainoan kerran olen törmännyt lasinsiruihin. Kaupassa kävin toissapäivänä paljain jaloin. En tiedä katsoiko kukaan, mutta kukaan ei pois ainakaan ajanut. Ehkä laittaisin itse kevytjalkineet kirkkoon. Toisaalta esimerkiksi Saksassa on nuorille diskojakin, joissa ollaan paljasjaloin. Siellä pääsee terassillekin paljasjaloin. Meiltä tämä aihe vaatii vielä selvästikin enemmän avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta.
Syksyisin ja talvisin Saarikoski suosii suomalaisia, monien urheilijoidenkin löytämiä kevytjalkineita.
– Normaalit kengät saattavat painaa kilon, puolitoistakin. Kevytjalkineet painavat alle sata grammaa ja matkivat paljasjalkakävelyä. Ne ovat vain suoja, joka ei estä jalkateriä toimimasta ja varpaita liikkumasta ja tarttumasta alustaan. Ne jalassa tuntee myös kaikki kivet ja kannot joiden päälle astuu. Jalkapohjat saavat koko ajan niitä ärsykkeitä, joita ne eivät ole saaneet vuosikymmeniin paksupohjaisissa kengissä.