Pakolaispolitiikka jakaa presidenttiehdokkaat

Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Esko Aho ovat eri mieltä siitä, miten Suomen pitäisi suhtautua Slovakian romanien kaltaisiin pakolaisiin. Aho toivoi tänään Paasikivi-seuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa mahdollisuutta pikakäännytyksiin rajoilla, jos turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton.

Halonen varoitti, että pikakäännytykset saattavat olla ristiriidassa YK:n ja Geneven pakolaissopimusten kanssa. Halonen painotti, että romaniväestöä kohdellaan huonosti monessa EU-hakijamaassa, ja että unioni pitää olojen kohentamista tärkeänä. Molemmat olivat sitä mieltä, että viisumipakko joka nyt otettiin toistamiseen käyttöön Slovakian kansalaisille, on pidettävä viimeisenä hätävarana. Aho toivoi vielä, ettei kukaan ehdota maahanmuuton lisäämistä ratkaisuksi uhkaavaan työvoimapulaan.

-Se on ollut minun muistikuvani mukaan varma enne lamasta, Aho vitsaili. Halonen ja Aho pysyivät tutuissa teemoissaan. Halonen puhui ydinaseiden uhasta, sopimusvaraisesta turvallisuudesta ja YK:sta. Aho toivoi EU:hun tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä ja muistutti Suomen turvallisuuden perustuvan edelleen kolmioon Tukholma-Moskova-Berliini.

Ehdokkaat jatkoivat ulko- ja turvallisuuspoliittista keskusteluaan sunnuntain televisiotentin pohjalta muun muassa EU:n laajentumisesta. Ahon mielestä Suomen on määrätietoisesti turvattava omat etunsa kun EU laajenee. Haasteiden edessä markkinoiden avautuessa ovat muun muassa teollisuus, erityisesti elintarviketeollisuus, Aho sanoi.

Halonen huomautti, että kaikki EU-maat haluavat pitää laajentumisen kustannukset ja omat maksuosuutensa kurissa. Kysymys on Halosen mukaan Eurooppaa vakauttavasta hankkeesta ja EU:n kehittymisestä maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi. Enimmäkseen harmaantunut ja enimmäkseen herraspuolinen kuulijakunta teki ehdokkaille kysymyksiä Venäjästä, maanpuolustuksesta, rauhanturvasta ja kansainvälisten järjestöjen tarpeellisuudesta. Aho katsoi, että Etyj:n ja Euroopan Neuvoston merkitys ja tarve vähenee sitä mukaa kun EU laajenee itään. Halonen toppuutteli, ja huomautti, ettei laajentunutkaan EU voi korvata järjestöjä, joissa kaikki Euroopan maat ovat mukana.

Ehdotukseen puolustusneuvoston lakkauttamisesta Aho suhtautui selkeän kielteisesti. Hänen mukaansa työ neuvostossa on pitkäjänteisyytensä ansiosta hyödyllistä, ja vaikeaa korvata hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan puitteissa. Halonen oli myös varautunut, mutta ei suoraan ilmaissut kantaansa asiaan. Puolustusneuvoston hyviä puolia on Halosen mukaan ollut se, että mukana on ollut myös ulkopuolisia osanottajia, muun muassa työmarkkinoiden edustajia.
(STT)
Ulkomaalaisvirasto lisää tehoa
Turvapaikan hakijoita ilmestyi jälleen tänään Turkuun

Lue myös:

    Uusimmat